25.11.2017

Ostoksilla


Kuvailen itseäni usein surkeaksi shoppailijaksi. Näin siksi, etten koe olevani mainosansojen virittelijöiden vietävissä oleva tuhluri. En ole sellainen shoppailija, jolle ostosten tekeminen olisi ajanvietettä tai harrastus. En kiertele kaupoissa katsellen että löytyisikö jotain ostettavaa, jota en vielä hetki sitten tiennyt edes tarvitsevani tai haluavani. Mielikuvissani yhdistän shoppailun usein tarpeettomien tavaroiden ostamiseen ja holtittomaan rahankäyttöön, eivätkä nämä kuvaukset sovi minuun kovinkaan hyvin.

Sitten taas toisaalta voisin sanoa olevani oikeastaan melko hyvä shoppailija, sillä osaan (ainakin omasta mielestäni) tehdä ostoksia järkevästi. Shoppailu on myös hyvää liikuntaa, ja minusta ainakin tuntui siltä että tämän päivän melkein kolmen tunnin ostosreissussa oli riittävästi kävelyä yhdelle päivälle. Koska meillä ei ole autoa, teen kaikki kauppareissuni kävellen (tai joskus kesäisin pyörällä). Joskus huijaan kotimatkalla ja käytän bussia, jos ostokset painavat paljon, mutta tavallisella ruoanhakureissullakin tulee yleensä käveltyä vähintään tunti.

Tänään reittini ja hankintani olivat seuraavat:

1) Posti (hain joulukortteja varten niitä punaisia postituskuoria, meille kun ei sellaista ole mainoskiellon takia jaettu)

2) Suutari (ei ollut auki, joten täytyy mennä jokin toinen päivä kysymään että voisikohan kenkäni korjata)

3) Kirjakauppa (ostin seinäkalenterin ensi vuodelle ja viivoittimen, sillä vanha viivoittimeni halkesi käyttökelvottomaksi)

4) Kenkäkauppa (ostin uudet kengännauhat ja laitoin ne saman tien kenkiini, koska edelliset nauhat olivat rispaantuneet rikki)

5) Tokmanni (ostin kotinarua eli sitä sellaista kamalaa muovista narua, jotta saamme tehtyä kellariin eräänlaisen verhovirityksen oven eteen lämpöeristeeksi)

6) Pentik (ostin kannellisen voirasian, koska meillä on aina kimpale voita eikä paketin alumiinikääre oikein kestä jatkuvaa availua vaan sitä voita on sitten usein pitkin jääkaappia)

7) Ruohonjuuri (ostin uuden naamanpesuaineen, koska edellinen oli loppu)

8) Sokos (ostin ruokaa)

Hankintojen suhteen tämä reissu edustaa aika hyvin tavallista "shoppailuani". Näistä ainoastaan ruoka on ehdottoman välttämätöntä, ja kengännauhat ovat hyvin tarpeelliset. Niiden ostamista ei tarvitse perustella. Seinäkalenteri ja kotinaru helpottavat arkea, samoin kuin naamanpesuaine ja viivoitin. Ilmankin pärjäisi, mutta mieluummin ostan tuotteet kuin koitan kehittää korvaavia vaihtoehtoja, jotka olisivat väistämättä varsinaista tuotetta huonompia. Keraaminen voirasia sen sijaan on puhdasta ylellisyyttä, sen ostin vain koska halusin sellaisen.

Jos onnistunut shoppailu on sitä, että ostaa mahdollisimman monta tuotetta mahdollisimman vähällä rahalla (tarjoushaukka-metodi), en ole hyvä shoppailija, sillä en tehnyt tälläkään kertaa mitään hintavertailuja. Ostin sen mitä halusin sieltä mistä sen löysin. Jos ajatuksena olisi hyödyntää shoppailuun käytetty aika tehokkaasti, eli saada mahdollisimman monta ostosta tehtyä mahdollisimman lyhyessä ajassa, en ole kovinkaan tehokas. En optimoinut ostosreittiäni vaan käytin suhteessa hyvin paljon aikaa kaupasta toiseen siirtymisiin (otin tämän siis matalasykkeisenä aerobisena treeninä). Ja jos shoppailun olisi tarkoitus tuottaa jotain erityistä mielihyvää tai koukuttumista, niin pieleen meni siinäkin. Ostan pääasiassa tylsästi tarpeeseen.

Melkein kaiken olisin oikeastaan voinut ostaa myös pelkästään Sokoksen valikoimista. Siellä kyllä myydään kalentereita ja muita toimistotarvikkeita, kengännauhoja, kosmetiikkaa jos jonkinlaista ja varmaan sitä kotinaruakin. Valitsin kuitenkin käydä useassa eri liikkeessä eri puolilla kaupunkia. En oikeastaan edes tiedä miksi, sillä kätevintähän olisi tosiaan ostaa kaikki tarvitsemansa saman katon alta. Olenko kuitenkin jotenkin itseltäni salaa shoppailija, joka saa kiksinsä mahdollisimman pitkästä ja monipuolisesta ostoskokemuksesta? Että hienoa kun sain parin perustavaran ostamiseen kulumaan kolme tuntia?

En ota itsestäni selvää.

3 kommenttia:

Menninkäinen kirjoitti...

Outo tapaus tosiaan. Mulle käy monesti aleshoppaillessa (holtitonta, suunnittelematonta ja ei-tarpeeseen), että en löydä mitään tai löydän tuntien jälkeen vaikkapa vispilän. Jos taas tarvitsen jotain, surffaan ensin netissä hintavertailujen parissa ennen kuin lähden kauppaan.

Tykkään kierrellä kauppoja esim. joulun jälkeen tai kesällä aleissa, mutta oikeastaan jo kahden tunnin päästä tuskastun ja haluan pois. En ymmärrä niitä (naisia), jotka tuntitolkulla kiertävät ostoskeskuksissa kauppoja, lounastaen ja kahvitellen välissä.

Helsingissä asuessa meilläkään ei ollut autoa ja pienemmät kauppareissut tehtiin kävellen pienessä lähikaupassa ja suuremmat junalla citymarketissa. Nykyään pääasiassa autolla, kesäisin myös pyörällä.

Urpo Turpo kirjoitti...

Ei minusta tuossa mitään outoa ole. Ihan normaali naiselle tyypillinen tapa kiertää kauppoja.

Hehkuvainen kirjoitti...

Menninkäinen: tuollaista kiertelyä minä en harrasta ollenkaan. Siis tuota alennusmyynneissä pyörimistä vailla todellista tarvetta. Minä menen kauppaan, kun tarvitsen tai haluan sieltä jotain tiettyä. Työkaverini kertoi juuri tässä äsken että oli äitinsä kanssa viettänyt IKEAssa kuusi (6) tuntia. WTF!?! Kysyin että olivatko he siellä kenties pystyttämässä jotain osastoa vai muita töitä tekemässä, kun ei siellä nyt mitenkään voi mielestäni kuutta tuntia mennä ostoksia tehdessä. O_o

Urpo Turpo: hmmm, joudunko toteamaan että olen jossain suhteessa tyypillinen nainen? Tuo kaavion punainen viiva kuvaa kyllä jossain määrin kulkuani - olettaen siis että tarvitsen ja olen suunnitellut ostavani jotain jokaisesta liikkeestä. Jos löydän tarvitsemani yhdestä liikkeestä (kuten kaavion mies), kuljen sinistä viivaa, naturligtvis!