30.7.2011

Aitoa ruokaa


Korppisusi lainasi minulle Mats-Eric Nilssonin kirjan Aitoa ruokaa. En ole lukenut herran aikaisempaa "the kirjaa" Petos lautasella, joka julkaistiin vuonna 2007. Se käynnisti Ruotsissa "vallankumouksen" ja valtavan kohun lisäaineista, ruoan koostumuksesta ja siitä kuinka valmistajat huijaavat poloista kuluttajaa. Aitoa ruokaa seuraa edeltäjänsä viitoittamaa tietä ja se on mukautettu suomalaisiin oloihin.

Olen ollut kiinnostunut luonnonmukaisesta, puhtaasta ja terveellisestä ruoasta jo vuosituhannen vaihteesta asti. (Kiinnostus ei takaa sitä, että toteuttaisin mahdollisimman terveellistä ruokavaliota. Olenpahan vain tietoinen asioista.) Ruokahyllyjen lisäainepommit (ja niiden pommien vaikutukset ihmiseen) eivät siis ole mitenkään upouusi juttu minulle, eikä kirja saa aikaan mitään suurta shokkiefektiä. Mutta vaikka eineksien sudenkuopat pääpiirteittäin tuttu asia onkin, opin kyllä kirjasta valtavasti uusia asioita!

Nilsson on jaksanut oikeasti selvittää asioita perinpohjaisesti, ja nippelitiedon määrä kirjassa on valtaisa. Ei sitä kaikkea pysty millään sisäistämään ja muistamaan - kerralla ainakaan. Kirjan olisi siksi ihan hyvä olla omassakin hyllyssä. Esimerkkejä uusista tiedoista olisi ehkä kiva heittää, mutta en osaa valita sopivia.

Sitä paitsi tärkeämpää on kuitenkin muistaa perusasiat, jotka Nilsson listaa kirjan loppupuolella:

1. Yleensä on sitä parempi, mitä lyhyempi tuoteseloste on.
2. Älä hyväksy sellaisia ainesosia, joita et osaa edes lausua.
3. Mieti mitä aineksi itse käyttäisit, kun valmistat samaa elintarviketta.
4. Hylkää tuotteet, joissa on paljon ylimääräistä.

Minusta kaiken voi lopulta tiivistää seuraavasti: käytä järkeäsi. Pätee elämässä yleensäkin.

2 kommenttia:

Yamaba kirjoitti...

Ihan hyvä neuvo. Toteuttaminenkin onnistuu aina joskus.

Hehkuvainen kirjoitti...

Ei sitä aina jaksa :).