10.6.2010

Setä


Täällä Tampereella liikkuu semmoinen setä, jota moikkaan aina kun osumme naamakkain. Emme tunne toisiamme mistään töistä, harrastuksesta tai koulusta, olemme vain törmänneet kaupungilla toisiimme niin usein että jo jonkin aikaa olemme aina kohdatessa vaihtaneet pari sanaa. En tiedä edes hänen nimeään, enkä oikeastaan välitä tietääkään. Eikä hänkään ole tässä vuosien saatossa osoittanut innostusta yhtään lähempään tuttavuuteen. Tapaamme sattumalta, tervehdimme, kerromme kuulumiset pintapuolisesti ja sanomme näkemiin.

Hassua jo sinällään, mutta vielä hassumpaa on se, miten merkityksellisiä nämä kohtaamiset minulle ovat. Niistä nimittäin tulee minulle aina sellainen olo että olen oikeassa paikassa. En oikeassa paikassa sille sedälle, vaan omassa elämässäni. Jos joskus on ollut jotenkin eksynyt olo, tilanteen on pelastanut sedän ilmestyminen kulman takaa.

"Sua ei oo näkyny pitkään aikaan."
"Ei oo suakaan."

5 kommenttia:

Kuutar kirjoitti...

Hih, hassu juttu :)

Kukkahattuneiti kirjoitti...

Mulla on ollut kanssa joskus tämmöinen mies! Törmäsin saman päivän aikana tähän mieheen monta kertaa (no, kaupunki oli sillon paaaaljon pienempi), että lopulta alkoi jo naurattaa.Minä olin kävellen, mies autolla. Loppujen lopuksi sitten jo naurahtaen vilkutin tälle, ja siitä lähtien vuosien ajan moikkailtiin toisillemme, vaikken koskaan edes ole puhunut tämän kanssa :) aina tulee mukava mieli, kun tuli moikattua.

Susikairan akka kirjoitti...

Oih, jotenkin niin liikuttavaa:) Silloin täytyy todellakin olla oikeassa paikassa, kun maailmankaikkeus viestittelee noin hauskasti!

Kiitos Hehku ihanasta kortista ja heijastimesta, se sattui JUURI oikeaan päivään piristämään mieltä! :)

Elegia kirjoitti...

Onpas ihana sattumien setä-kaveri sinulla. :)

Hehkuvainen kirjoitti...

Hih, hauskaa etten ole ainoa jolla on tällainen tuttavuus :P.