13.4.2010

Hop hop


Lenkkipolku on sulanut siihen kuntoon, että siellä on mukava käydä vähän spurttailemassa. Tänään aurinko lämmitti maata niin paljon, että tuoksui jo melkein kesäiseltä. Muutkin ovat heränneet talviuniltaan; polulla menee ja tulee porukkaa niin että hyvä kun sekaan mahtuu.

Kyllä sen huomaa että olen talven aikana harrastanut ainoastaan aivojumppaa ja penkkiurheilua. Jalka on raskas ja hengästyn hyvin nopeasti. Viime kesänä pääsin melko hyvään vireeseen, nyt on aloitettava taas alusta. Vaan eipä se haittaa, hiljaa hyvä tulee.

On talven aikana tapahtunut muutakin. Parikin vaakaa antaa saman kurjan tuomion: olen menettänyt viime kesästä kaksi kiloa. Ei hyvä, ei ollenkaan hyvä. Luokkatoverini lihoivat koulun ilmaista ruokaa puputtaessa, mutta minä olenkin tämmöinen nurinkurinen ihminen. Stressi ja ikävä riuduttavat, eikä ilmainen ruoka tarkoita automaattisesti sitä että söisin enemmän.

Itkin kadonneita kiloja pari päivää. Tiedän kyllä ettei sureminen auta asiaa. Itkin silti. Vaan ei se auta kuin yrittää saada kilot takaisin. Siihen tähtään lenkkeilylläni.

En harrasta mitään "kesäksi kuntoon"-juttuja. Tämä on ennemmin sellainen "huomennakin hengissä"-projekti. Lähden lenkille purkaakseni paineita ja lievittääkseni stressiä. Toiveissa on myös, että happihyppely kasvattaa ruokahalua. Ja ennen kaikkea yritän vain nauttia liikkeestä ja ulkoilmasta. Se on sitten toisarvoista että kuinka lujaa kuljen ja miten hikisenä tulen kotiin.

Psst. Ulkoilen usein myös kameran kanssa. Käykää välillä kurkkaamassa kuvagalleriaani, sinne putoilee toisinaan otoksia reissuilta.

5 kommenttia:

Omppu kirjoitti...

Voi, mielelläni lahjoittaisin sulle vaikka kymmenen kiloa (kaikki mulle ylimääräisiä) jos voisin!

Alitsa kirjoitti...

Meillä oli koulussa aina tyttö, joka yritti epätoivoisesti lihottaa ennen terveystarkastuksia, huonolla menestyksellä.

Oma paino on se missä olo tuntuu hyvältä ja kotoisalta. Ja keho selvästi yrittää pyrkiä tätä kokoa kohden. Veikkaanpa siis, että saat kilosi kasaan, keho tietää mikä sille on parasta!

Kokonaan toinen asia on se, että jättää kuuntelematta kehoaan, osa ihmisistä tuntuu elävän hämmästyttävän hyvin pelkässä päässään. Se on jännä juttu se.

Hehkuvainen kirjoitti...

Omppu: suoritamme lihansiirron heti kun se on mahdollista!

Alitsa: itse asiassa minulla ei ole ollut mitenkään liian huono olo, vaan olen voinut aika hyvin omassa pienessä kehossani. Mutta olin kyllä viime kesänä paremmassa kunnossa, joten kyllä se pari kiloa tässä massassa tuntuu. Kiitos tsempistä, ehkäpä ne kilot siitä hiljalleen palailevat :).

Yamaba kirjoitti...

Sinulla oli siellä hyviä kuvia. Niistä tuli Tampere mieleen.

Hehkuvainen kirjoitti...

Yamaba: kiits kiits ^_^