20.2.2010

Vanhan koiran uudet temput


Koska en ole voinut ostaa uutta paistinlastaa rikki menneen tilalle, opin tänään kääntämään letut heittämällä.

En kämmännyt ainuttakaan.

7 kommenttia:

blueberry kirjoitti...

Mun äiti osaa myös tuon lettujen heittelyn jalon taidon :). Oppi sen lapsena partiossa. Jos putos letut maahan niin saipa sitten syödä sieltä ;).

Hanni kirjoitti...

Ei käynyt kuten mun kummitytölle köksäntunnilla: lettu lensi korkealle ilmaan ja putosi patterin väliin... Hätä keinot keksii, opithan täten Jotain Tärkeää :)

Saoka kirjoitti...

Oh! Mutta jos sinulla on jo nyt hallussasi letunpaistajien killan korkein arvomerkki, niin millä sinut nyt voisi tuosta palkita? Uudella paistinlastalla ehkä, mutta hmmm, sehän on nyt tarpeeton. Vaikeaa :-D

Mrs.Marple kirjoitti...

Eiks ollukin ihanaa kun se ensimmäinen heitto onnistui!
Paljon kyllä riippuu taikinasta, pitää olla sopivaa, ettei mene rikki..

Mmmmmm.. Lättyjä... :9

Hehkuvainen kirjoitti...

Blueberry: luulen että mulla oli aloittelijan tuuria... jatkossa ehkä mieluummin kuitenkin käyttäisin lastaa :P.

Hanni: kaikki lätyt pysyi nätisti pannulla :). Ja niin, niitä oli pakko saada, oli lastaa tai ei.

Saoka: ei lasta suinkaan ole tarpeeton, vaan ehdottoman välttämätön! :)

Mrs. Marple: annoin jokaisesta onnistuneesta laskeutumisesta aplodit sekä itselleni että letulle :). Joo, huomasin että ainakin neljä tärkeää seikkaa pitää muistaa: 1) hyvä taikinan koostumus, 2) letun oikea koko, 3) sopivan kevyt pannu ja 4) riittävä rasvan määrä :P.

Yamaba kirjoitti...

Niin, se on yllättävän helppoa kun vain uskaltaa heittää. Ja nuo mainitsemasi asiat on kunnossa.

Hehkuvainen kirjoitti...

On se vaan hassua touhua. Kenenkään katsoessa en sitä kyllä suostuisi tekemään, sitten menisi varmasti pieleen!