10.2.2010

Dängä-däng


Aamulehti on ihanaa arjen luksusta. Meillä on semmoinen lehdenjakaja, että se jättää lehden luukun väliin eikä tyrkkää sitä koko matkaa alas. Niinpä en heräile aamuyöstä kolisteluun, vaan nautiskelen unista kellonsoittoon asti. Ja lehdestä nautiskelen sitten kaikessa rauhassa myöhemmin päivällä, kun en aamulla sitä ehdi lukea.

Pitäisi kai joskus keskittyä niihin talousuutisiinkin, sieltä voisi vaikka vahingossa älytä jotain nyt kun opiskelee alaa. Ja ehkä ymmärtäisin joitain opetettaviakin asioita paremmin kun minulla olisi joku oikean elämän sovellus niistä tiedossa. Vaan minkäs teet, ei ne talousuutiset aina jaksa innostaa.

Sitä paitsi koulujuttuja saa lukea ja miettiä ihan riittävästi, ei niitä sitten vapaalla oikeastaan halua ajatella. Jotain opintoja olen ilmeisesti onnistunut sisäistämäänkin. Matematiikan koe meni hurjan hienosti, siitä tuli kolme pistettä vaille täydet. En ole saanut kiitettävää matematiikasta ala-asteen jälkeen, joten tuntui perin merkilliseltä.

Palkanlaskennan kokeesta tuli myös kolme pistettä vaille täydet. Laskutuksesta ei ollut koetta, mutta kurssiarvosanaksi tuli kiitettävä. Englannin kokeesta puuttui puoli pistettä. Saapa nähdä tulisiko tänään tehdystä kannattavuuden perusteiden kokeesta sitten täydet pojot. Ei haittaisi.

(Kylläpä kuulostan aika järkyttävästi hikarilta. Ei sillä, olenhan minä... mutta kuitenkin. Pitäkää mielessä erään opettajamme sanat: "vaikka olette ylioppilasryhmä, teille on täällä samat vaatimukset kuin peruskoulupohjaisille opiskelijoille, joten teiltä sopii odottaa enemmän kiitettäviä". Ja kyllä meillä lähes joka kokeesta kolmannes luokasta saa kirkkaasti kiitettävän arvosanan.)

***

Asiakaspalvelun opettaja käski meidän miettiä milloin olemme viimeksi tehneet jotain sellaista mitä emme ole koskaan aikaisemmin tehneet. (Kerro! Milloin ja mitä viimeksi teit ensimmäistä kertaa elämässäsi?) Minä teen aika useinkin sellaisia asioita joita en ole koskaan ennen tehnyt. No, koulussa sitä tekee vähän väkisinkin, kun harva se päivä on uusia asioita esillä, mutta vapaa-ajallakin tulee välillä ihan uusia juttuja eteen.

Viime lauantaina soitin pari tuntia bassoa ihan ensimmäistä kertaa elämässäni. Jos saan joskus keskisormeeni tunnon takaisin, saatan soitella uudestaan.

9 kommenttia:

Yamaba kirjoitti...

Mikä on uutta ja mikä vanhaa, ei niillä aina niin suurta eroa ole. Joku päivä sitten roppasin ensimmäistä kertaa television seinään, mutta olen porannut betoniin satoja reikiä ennenkin. Pari päivää sitten talutin huskeja reen edestä aitaukseen, mutta olen kävelyttänyt monia koiria ennenkin. Tänään opettelin viroa ensimmäistä kertaa, mutta olen opetellut monia kieliä ennenkin. Kai tässä on jo urautunut samojen asioiden toistamiseen, mutta tuoreilta ne aina tuntuu, jos jokin vähänkin muuttuu. Eikä mikään ole koskaan samaa.

Miisa kirjoitti...

Mä tein elämäni ekan peukalokiilan mun eilen valmistuneisiin tico tico-kynsikkäisiin.

Tänään askarreltiin ekan kerran yhessä Kaislan kanssa kortti.

Lapsen kanssa näitä uusia asioita tulee jatkuvasti, mutta ne liittyy niin vahvasti sen lapsen tekemisiin ja sanomisiin, etten tiedä voiko niitä varsinaisesti laittaa omaan piikkiin vaikka niitä juttuja tekeekin ekaa kertaa yhessä sen muksun kanssa... Toki sillä saralla tulee uusia asioita itellekin jatkuvasti, mutta niitä ei yleensä edes huomaa.

Kuutar kirjoitti...

Kokeilin ekaa kertaa skräppäystä (scrapbooking), se on kivaa!!!

Nan kirjoitti...

Onnittelut hienosta opiskelumenestyksestä!

Aikanaan lehteä jakaessani minua ohjeistettiin, että lehteä ei saa jättää luukkuun, vaan se pitää aina työntää perille asti. Ajatuksena oli kai se, että kukaan ei pysyisi lehteä ottamaan. Tuli vain mieleeni :)

Kamalaa, kun en pitkänkään pohdinnan jälkeen muista, mitä olen viimeksi tehnyt ensimmäistä kertaa elämässäni! Ehkä tämä kertoo jostain... ja ainakin siitä, että olisi todellakin syytä kokeilla jotain uuttakin! No, viikonloppuna tuli tehtyä uudenlaista ruokaa...

Päivänsäde kirjoitti...

Kerron jo etukäteen tulevasta ekasta kerrastani (olen hiukan täpinöissäni): meen huomenna hierojalle! :D

Salla kirjoitti...

En tiedä onk tämä jotain mitä MINÄ olen tehnyt, mutta kun en keksi muuta: Tänään näin ensimmäistä kertaa elämässäni (livenä) Peking-oopperaa!

Hehkuvainen kirjoitti...

Yamaba: viron opinnot kuulostavat jänniltä! Se on totta, että aina ei ero uuden ja vanhan välillä ole kovinkaan suuri. Mutta parempi kai suhtautua vähän tuttuihinkin asioihin välillä niin kuin ne olisivat uusia, ei turru :).

Miisa: onneksi olkoon peukalokiilasta :). Ja kyllä voi laittaa ihan omaan piikkiin jos kerran tekee jotain ekaa kertaa yhdessä oman muksunsa kanssa!

Kuutar: no niin, siitä se lähtee! :D

Nan: olen miettinyt tuota lehtijuttua, ja olen ajatellut että kyllä se melkein pitäisi työntää ihan sisälle saakka - vaikkei naapurustossa varkaita asuisikaan. Kyllä on syytä kokeilla välillä ihan uusia juttuja, ja uuden ruoan kokeileminenhan on varsin kivaa :).

Päivänsäde: hyvä sinä, oli jo aikakin! Toivottavasti tuntui mukavalta.

Salla: Peking-oopperaa :o?

Päivänsäde kirjoitti...

Tuntui kyllä varsin erikoiselle (meni pari päivää ettei enää lapojen välit, minne mulla kasaantuu kireyttä, ollu hellänä!!), ja jalkapohjien hierontaa odotin erityisesti. En edes kudinnu/kutianu (miten se menee...) pahasti. :P Kannatti kyllä sijoittaa.

Hehkuvainen kirjoitti...

No varmasti kannatti sijoittaa! Kannattaa ehkä sijoittaa toistekin :).