3.11.2009

Ostan, olen siis olemassa?


Teen minä toisinaan koulussa muutakin kuin huijaan opettajia ja vääntelen naamaani. Välillä törmään siellä ihan mielenkiintoisiin ja ajatuksia herättäviin asioihin, kuten vaikkapa ostajien tyypittelyyn.

Taloudellinen ostaja seuraa tuotteiden hinta-laatusuhdetta ja etsii ostoksissaan parasta mahdollista hyötyä. Ääritapauksessa taloudellinen ostaja on juuri se tarjousten perässä juoksija, joka ei säästele aikaa eikä vaivaa hyödyntääkseen kuponkeja ja tarjouksia.

Yksilöllinen ostaja haluaa ostoksillaan korostaa erilaisuuttaan ja on valmis käyttämään paljonkin rahaa siihen. Hän ei ole altis toisten vaikutuksille.

Shoppailija-ostaja on aktiivinen ostosten tekijä. Hän nauttii ostoksilla käymisestä ja ostaminen tuo hänelle mielihyvää. Hän ostaa ostamisen ilosta, ei aina siksi että tarvitsisi oikeasti jotain tuotetta.

Innoton ostaja menee ostoksille vain silloin kun on pakko. Hän ostaa nopeasti ja läheltä eli haluaa säästää aikaa ja vaivaa.

Sosiaalinen ostaja haluaa asioida paikoissa, joissa on tutut asiakaspalvelijat. Joillekin ihmisille kaupan kassa on ainoa sosiaalinen kontakti koko päivänä. Toisaalta joillekin shoppailu voi olla sosiaalinen tapahtuma siinä mielessä, että yksin ostelu on tylsää ja kaverin kanssa kaupoilla kiertely on hauskempaa (vaikka varsinainen ostelu jäisikin vähemmälle).

Tärkeiden arvojen perusteella ostava haluaa ostaa esimerkiksi ekologisia tai kotimaisia tuotteita. Hän miettii jäteongelmaa, kierrätystä ja tuotteiden elinkaarta.

Minä olen yleensä innoton ja taloudellinen ostaja, joka toisinaan muistaa miettiä niitä ympäristöasioitakin. Äitini on muutamaan otteeseen huomauttanut, että olen tylsää shoppailuseuraa, kun en osta mitään (en, vaikka äiti maksaisi). Mietin aina, että tarvitsenko tuotetta ihan oikeasti (yleensä en tarvitse). Ostan tarpeeseen, ja vaikka en järin suuresti jaksa tehdä hintavertailuja, pienet tulot kyllä pakottavat miettimään miten laskun loppusumman voisi pitää mahdollisimman pienenä.

Kyllä minä toisinaan ostan ihan ostamisen ilostakin. Saatan ostaa kivan näköistä kangasta tai lankaa ihan vain siksi että se on kivan näköistä ja on kiva saada jotain uutta. Mielihyväshoppailuun käytetyt rahamäärät ovat kuitenkin hyvin pieniä, muutamalla eurolla pärjää pitkälle. Ja yleensä nekin ostokset tulevat ihan oikeasti käyttöön, minulla ei ole tapana ostaa tavaroita joiden ainoa funktio on näyttää kivalta (no, viherkasvit voisi ehkä laskea tähän ryhmään, jos eivät ole syötäviä).

Vaikka yleensä olenkin hyvin harkitsevainen, tulee tietysti välillä ostettua turhuuksia. Joskus pitää ostaa ihan vain siksi että saa jotain halvalla (ehkä typerin syy ikinä). Heräteostoksillekin on paikkansa; kaikkea ostamista ei tarvitse suunnitella etukäteen vaan hyviin juttuihin voi tarttua jos niihin sattumalta törmää.

Koska valtaosan ajasta olen "tylsä" shoppailija, sallin itselleni toisinaan pienet hauskuudet. Haluan tehdä valintoja, joita en joudu katumaan. Haluan olla ympäristön huomioiva kuluttaja ja järkevä sijoittaja. Ympäristöasioissa olisi vielä suuresti parantamisen varaa, mutta muuten olen kulutukseeni tyytyväinen.

Millainen ostaja sinä olet?

9 kommenttia:

Mustikkamaa kirjoitti...

Mä olen todennäköisesti tuollainen innoton ostaja, suurimman osan ajasta. Paljon omaan myös tuon taloudellisen ostajan piirteitä, ja viime aikoina tärkeiden arvojen perusteella ostava puoleni on nostanut voimakkaasti päätään ;-). Kai mä olen näiden kolmen jonkinnäköinen kombinaatio. Saa nähdä miten käy ensi vuoden alusta, kun tulot putoaa (vissiin, jos en nyt jostain töitä repäise).

Mrs.Marple kirjoitti...

Vähän samaa joo.. Tavallisessa ruokakaupassa katson ensisijaisesti että on kotimainen, ja sitten valitsen niistä edullisimman ratkaisun. Ja jos esimerkiksi luomu on suht saman hintainen tavallisen kanssa, niin valitsen sen.

Ja en mielelläni lähde kauas ostoksille ellei ole pakko.

Salla kirjoitti...

Taloudellinen ja innoton. Tosin täällä en voi ihan läheltä ostaa (noin niiinkun etäisyyksissä), mutta niin läheltä kuin mahdollista!

Omppu kirjoitti...

Mä olen kyllä ehdottomasti ainakin arvo-ostaja, olen jo vuosikaudet murehtinut ympäristöasioita ja ostan luomua ja reilua jos on varaa. Innotonkin olen, esim. kosmetiikat ja rasvat olen tilannut nettikaupasta kerralla, samoin kalsarit ja pitkähihaiset t-paidat koska sillä välttyy kauppojen kiertelemiseltä silloin kun tietää täsmälleen mitä tahtoo eikä halua tuhlata aikaa niiden etsimiseen kaupoista.

Toisaalta, jos olis enemmän fyffee, olisin enempi yksilöllinen ja tietyissä asioissa (langat, kankaat) jopa shoppailija-ostaja. Ja takuulla ostan jos isä tai äiti maksaa! :) En kuitenkaan mitään aivan turhaa, vain sellaista mitä ajattelen käyttävänikin. Vaatteet haen kirpparilta. Kenkiä ostan todella harvoin ja silloin kallista ja kestävää.

Hehkuvainen kirjoitti...

Kylläpäs minulla on valveutuneita ja harkitsevaisia lukijoita :).

Meistä kaikista taitaa tosiaan löytyä kaikkia piirteitä vähän tilanteesta ja tapauksesta riippuen.

Hanni kirjoitti...

Joo, innoton-taloudellinen ostaja olosuhteiden pakosta olen miekin. Paitsi lapsille saatan ostaa jotain innolla, ja mökin täyttäisin ihanilla vanhoilla huonekaluilla ja matoilla, jos olisi rahaa. Siis herää kysymys, millainen ostaja olisin, jos olisi millä ostaa :D

Hehkuvainen kirjoitti...

Niin, käytettävissä oleva rahamäärä vaikuttaa kyllä kulutukseen, se on selkiö. Mutta kuinka paljon se lopulta vaikuttaisi, se olisi mielenkiintoista tietää. Siis kuka lahjoittaisi minulle muutamia tuhansia euroja jottai voisin testata... ;)?

Miisa kirjoitti...

Voiko olla vähän noita kaikkia? Päivästä, ajasta ja asiasta riippuen tunnistan itsessäni nimittäin noita kaikkia :O

Hehkuvainen kirjoitti...

Helposti voi olla noita kaikkia :).