23.6.2009

Urheilua


Koska räkätautisena ei saa eikä jaksa lenkkeillä, pitää minun harrastaa muuta urheilua. Olen yrittänyt välttää aivojumppaa, joten lajeina ovat olleet lähinnä kanavasurffaus, kestävyysjonotus ja hautakivisuunnistus.

Kipeänä tulee katsottua paljon televisiota. Kanavasurffauksen suorituspaikka on sänky, suoritusaika käytännössä koko juhannus. En noudattanut mitään varsinaista taktiikkaa, mutta yritin silti osua saksalaisten sarjojen kohdalle. Havaitsin nimittäin tässä eräänä päivänä ymmärtäväni saksaa! Kuuntelin televisiota, ja siellä joku kysyi joltakin että was ist passiert, ja minä tajusin että se kysyi että mitä täällä on tapahtunut. Hahaa! Olen selkeästi katsonut liikaa saksalaisia poliisisarjoja.

Tästä innostuneena olen opiskellut lisää saippuasarjasaksaa. Nyt osaan jo sanoa että olen sairas (ich bin krank) ja valehdella sujuvasti että olen vaimosi (ich bin deine Frau). Hienoa, eikö vain? Genau!

Eilen harrastin kestävyysjonotusta. Suorituspaikkoina työkkäri ja Kela, suoritusaika pari tuntia. Olen aika hyvä jonottaja, mutta heikko kisakunto teki hommasta tavallista raskaamman. Yritin kyllä parhaani mukaan kääntää heikkouteni hyödykseni: yskin ja pärskin siihen malliin, että toivoin kanssakilpailijoideni pelästyvän ja luovuttavan. Ilmeisesti possuflunssa ei pelota enää ketään, eikä kukaan luovuttanut. Vaikka koko homma oli aika tympeää puurtamista, saavutin kuitenkin tavoitteeni: työkkärin tädille ilmoitin että aloitan syksyllä opiskelut ja Kelan vastaavalle vein opintotukihakemuksen.

Tänään harrastin hautakivisuunnistusta. Suorituspaikka Kalevankankaan hautausmaa, suoritusaika pari tuntia. Tampere on siitä kiva paikka, että täällä on tekemistä myös oudoille ja köyhille ja oudoille köyhille. Kalevankankaalle on haudattu useita enemmän tai vähemmän tunnettuja henkilöitä, ja seurakunta on julkaissut kartan jonka avulla näille haudoille voi löytää. Karttoja saa hautausmaan pääportin lähellä olevasta postilaatikosta.

Jos kartan kanssa kulkeminen ei tunnu riittävän omituiselta, ota nyt toki kamera mukaan ja kuvaa kaikki bongaamasi julkkishaudat. Extrabonusturistipisteet siitä, jos pyydät ohikulkijaa ottamaan kuvan sinusta julkimon hautakiven vieressä. Ja jos haluat harrastaa haastavampaa suunnistusta, tule paikalle pimeällä. Otsalamppu vaan päähän ja menoksi!

Koska tämä oli yksilösuoritus, eikä kyse ollut nopeudesta, kuljeksin kaikessa rauhassa. Karttaan on merkitty 76 kohdetta, minä jaksoin parissa tunnissa etsiä 22. Joitakin rasteja piti hakea kauemmin kuin toisia, sillä kartta ei ole aivan tarkka. Täytyy mennä toiste etsimään ne loput. Kiirettä ei ole, hautakivet eivät ole liikkuvia maaleja. Niin kovasti kävi köpöttely voimille etten jaksanut edes näköalapaikalle kiivetä.

Vanhoissa hautakivissä on yleensä hienoja titteleitä, niin kuin vaikkapa tehtailija tai postiljooni tai apteekkari. Joskus sitten on kiveen hakattu jotain muuta:


"Tässä lepää Vanhus Riika."

Jos minulle joku haluaa vastoin tahtoani hautakiven pystyttää, kirjoituttakoon siihen emäntä tai rouva. Jos en kumpaakaan arvonimeä ansaitse, niin olen sitten arvonimettä.

Tulevista urheilusuorituksista sen verran, että luvassa on ainakin yksi maraton heti kun nuo Nikke Knattertonit latautuvat koneelle.

6 kommenttia:

Tanja kirjoitti...

Oi, minä rakastan hautausmaita ja harrastan hautausmaaturismia :) Mä koitan saada aikaan kattavan postauksen viime aikaisista turistikierroksista... Se mikä jäi mieleen oli yhden pienen paikkakunnan kirkkomaalla olevat haudat joiden omistajien titteli oli "talonvanhus tai talonvanhin" eikä se Kyllikki Saaren suohautakaan ihan heti unohdu.... Hullunahan mua tän takia pidetään, mutta väliäkö sillä ;)

Kalevankankaalla ja Pitkäniemessä pitäisi kyllä päästä käymään :D

Villasukka kirjoitti...

Minäkin tykkään hautausmaista, vaikken itse halua tulla haudatuksi. Tosin Kalevankankaasta minulle tulee mieleen ensin Mikkelissä luontoalue ja oma vanhan kouluni jonka lukiota tosin ei enää ole...

Hanni kirjoitti...

Nikke onkin tuttu jäbä,esikoinen ja tokaksvanhin sitä katselivat, siis esikoinen on sun ikäinen. Selittänee kiinnostusta (?)Muista sanoa mun kummisetä-Yrjölle ja täti-Tyynelle ne terkut, jos satut haudan luo eksymään.

Alitsa kirjoitti...

Minä hankin joitakin vuosia sitten kesäpennoseni hautausmaalla kävelemällä ja puhumalla. Minua seurasi joukko kiinnostuneita ihmisiä, jotka esittivät myös mielenkiintoisia kysymyksiä.

Saoka kirjoitti...

Ganz gut! Ich habe Deutsch in der Schule gelernt mutten muista kyllä paljon mitään. Hyvällä tuurilla ja hermoilla osaisin ehkä varata hotellihuoneen. Ein Doppelzimmer mit Dusche, bitte!

Telkkarista on hyvä oppia kieliä. Joskus ehkä peruskoulun kolmannen luokan seutuja meillä alkoi täällä korvessa näkyä kolmoskanava ja sitä myötä Kauniit ja rohkeat, jota tietysti piti toljottaa. Opin siitä englannin kielen sanat "if" ja "divorce". Keskeistä sanastoa siinä sarjassa :-)

Hehkuvainen kirjoitti...

Tanja: no minen pidä sua lainkaan hulluna (ainakaan tämän innostuksen vuosi *wirn*). Teretulemast vaan tänne pyörimään :)!

Villasukka: vanhoissa hautausmaissa on sitä jotain. Uusissa ei niinkään.

Hanni: lapsillas on hyvä maku ;). Yrjö ja Tyyne saavat kyllä terveiset, jos kohdalle sattuvat.

Alitsa: höh, kukaan ei maksa minulle vaikka siellä jatkuvasti kävelenkin ja toisiaan myös höpisen (tosin itsekseni).

Saoka: saippuasarjaenglanti on tosiaan sanavarastoltaan vähän rajoittunutta :D. Mutta se hyvä puoli niissä sarjoissa tosiaan on, että puhuvat yleensä aika selkeästi. Toistoakin tulee paljon ;).