14.6.2009

Juhlia


Keskiviikkona täällä oli synttärit. Ei tosin omat, sillä muutkin kuin minä voivat juhlia Jonkun Muun kotona. Sain kunnian emännöidä ystäväni syntymäpäivätapaamista. Juhlat olivatkin vallan mukavat. Ihan hirmu hauskat niistä tuli siinä vaiheessa kun noin tunnin juhlimisen jälkeen paikalle saapui ensimmäinen vieras ja noin puolentoista tunnin juhlimisen jälkeen päivänsankarikin. Koska olen kuullut, että nykyään synttäreillä pitää jakaa lahjoja myös vieraille, tyrkytin lahjoitin juhlijoille tekemiäni pikkukirjasia. Olen päässyt niistä melko hienosti eroon. Kohta kehtaa jo tehdä niitä lisää.

Torstaina sain tietää päässeeni opiskelemaan liiketalouden perustutkintoa ilta- ja monimuotokoulutukseen. Se oli tietysti hienoa, mutta sen kanssa oli hieman... jännittävyyksiä.

Ilta- ja monimuotokoulutus on niin osa-aikaista, että siihen ei saa opintotukea. Samaan aikaan se on kuitenkin sen verran liian kokopäiväistä, että menettäisin oikeuteni työttömyyskorvaukseen. Aikuiskoulutustukea voi saada, jos jää opintovapaalle työstä. Toisin sanoen: minulle ei mitään rahaa mistään. Olisi pakko olla töissä jotta voisi opiskella (ja töihinhän ei pääse ellei ole koulutusta). Loistavaa. Älkää kuvitelko etten minä tiennyt tätä hakiessani, kyllä tiesin. Hain kuitenkin, sillä kaikkiin oljenkorsiin on tartuttava, ja minä tiesin eräästä porsaanreiästä.

Oli nimittäin niin, että vaikka tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, oli ainakin edellisellä opiskeluryhmällä todellisten opintoviikkojen määrä ollut 70, jolloin oikeus työttömyysturvaan oli säilynyt. Koska opintosuunnitelma muuttui valtakunnallisesti juuri tänä kesänä, jouduin hakemaan kouluun tietämättä uutta opintosuunnitelmaa ja todellisia tuntimääriä (ajatellen kuitenkin että ne olisivat varmasti suurin piirtein samat kuin aikaisemmin). No, pääsin kouluun. Heti soitin sitten tietooni myös uuden opintosuunnitelman ja ryntäsin sen kanssa työkkäriin.

Siellä sitten laskettiin ja ihmeteltiin, että mitenkäs tässä nyt vaikuttaisi siltä että tämä lasketaan kokopäiväiseksi opiskeluksi, vaikka aikaisemmin ei... No, siksi että koulutusaika oli maagisesti lyhentynyt kahdesta ja puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Huoh. Eli jos olisin saanut jotenkin sovittua koulun kanssa niin, että olisin pidentänyt opiskeluaikaani vähintään puolella vuodella, olisin mahdollisesti ehkä voinut kenties säilyttää oikeuteni työttömyysturvaan. Porsaanreikä alkoi näyttää toivottoman pieneltä.

Perjantaina sain tietää pääseväni päiväopiskeluun, johon saisin ihan normaalisti opintotuen ja opintolainan. Ehkäpä sinne siis tieni vie. Heti kun saan sen palautuskuoren, jolla ilmoitan opiskelupaikan vastaanottamisesta. Sen piti olla jo perjantaina saapuneessa kirjeessä, mutta ei sitten ollutkaan. Passikuvassakin piti käydä irvistelemässä jo nyt, koska haluavat sen kuvatuksen jo ilmoittautumisen yhteydessä eivätkä vasta syksyllä. Huh. Tervetuloa opintolaina, tervetuloa kymmenen vuotta minua nuoremmat koulukaverit, tervetuloa uusi päivärytmi!

Mutta ei vielä, nyt on vielä kesä. Ja loma.

Eilen oli tuparit. Ne sentään oli siellä missä oli tapahtunut muutto, eikä Jonkun Muun kotona. Oli mukavaa, niin kuin sillä porukalla aina. Vähän pelottavaa oli se, että en muistanut mitä olin yhden miehen kanssa jutellut aiemmin. Hän muisti. Puhun kyllä niin paljon, että voisi kuvitella minun unohtavan suuren osan sanomisistani. Mutta yleensä minä kyllä muistan. Varsinkin jos olen puhunut miehen kanssa. Minä muistan mistä puhuttiin, milloin puhuttiin, mitä toisella oli päällä ja miltä hän tuoksui jos tuoksui. Mutta nyt se oli hän, joka muisti ajan ja paikan ja puheenaiheen, ja minä olin ihan pihalla. Melko noloa.

Sen sijaan jo varsin pelottavaa oli se, että toinen mies tiukkaan väitti muistavansa minut jostain, ja minä voisin melkein lyödä vetoa ettemme ole koskaan tavanneetkaan. Mutta vain melkein, sillä aloin epäillä itseäni. Tähänkö sitä nyt on tultu? Jos satun tapaamaan miehen, en muista häntä seuraavalla tapaamisella. Ja jos muistan miehen, en muista mistä edellisellä kerralla puhuttiin. Hyvin menee.

10 kommenttia:

Alitsa kirjoitti...

Hihii! Minä luulen, että tämä "tiukkaan väittävä toinen mies" ainakin vain halusi tehdä tarkempaa tuttavuutta ;)

Hehkuvainen kirjoitti...

No siitä en lainkaan pahastu ^_^.

Nan kirjoitti...

Tuo on kyllä käsittämätöntä, että voi joutua tilanteeseen, jossa ei saa mitään tukea. Liian vähän opiskelua on toisaalta taas liikaa. En ymmärrä, miksi tuollaisia kannustinloukkuja ei saa mitenkään poistettua, vaan ne on vuodesta toiseen. Onhan niitä nimittäin muitakin: jos jäät työttömäksi ja ei ole tutkintoa ja työssäoloehto ei ole täyttynyt, pitää olla 5 kuukautta nälkäkuurilla sillan alla, jonka jälkeen saa rahaa (no tässä tapauksessa sossu saattaa auttaa, mutta kuitenkin). Meininki tuntuu kuitenkin siltä, että aktiivisuudesta rangaistaan.

Hienoa, että olet päässyt opiskelemaan :)

Mimmu kirjoitti...

Hienoa! Opiskelu on ihan kivaa vaihtelua. Varsinkin jos ala on sellainen, mikä tosissaan kiinnostaa :)

Hehkuvainen kirjoitti...

Nan: joskus tosiaan tuntuu siltä että aktiivisuudesta rangaistaan. Pitäisi vaan pysyä hiljaa poterossaan ja maatua surkeuteensa, kaikki yritykset päästä elämässä eteenpäin lytätään kyllä niin tehokkaasti :/.

Mimmu: vaihtelua tämä tosiaan tulee tuomaan elämääni. Moni asia menee ihan uusiksi. Koska olen sisimmässäni muutosvastarintainen henkilö, minua kauhistuttaa tämä. Mutta menen silti!

Ipo kirjoitti...

Todella hyvä, että sait järjestymään päiväopiskelupaikan, vaikka olis ehkä ollut monessakin mielessä mukavampaa opiskella monimuoto-opiskelijana. Pääasia kuiteskin, että et menettänyt opiskelumahdollisuutta! Hyvähyvä!

Kuutar kirjoitti...

Yksi mahdollisuushan on että jos et muista kyseistä miestä niin meidät on voitu taas sekoittaa toisiimme:D
Varsinkin jos kyseessä on joku vähän tuntemattomampi spektreläinen :)

Hehkuvainen kirjoitti...

Ipo: katsotaan minkälainen sotku tästä tulee. Toivottavasti kaikki menee mahdollisimman sujuvasti :).

Kuutar: no sinäpä sen sanoit :D!

khr kirjoitti...

Tervetuloa kerhoon. Minun opiskelutoverini tosin ovat luultavasti vain noin 7-8 vuotta nuorempia.

Hehkuvainen kirjoitti...

Sinäkin, Brutukseni! :)