8.3.2009

Kevätviherrys


Tämä talvi on ollut jotenkin poikkeuksellisen hankala pikkuisilleni. Ne, jotka selviävät talvesta, selviävät kyllä mistä vain.

Sateenkaaripalsami eli uudenguineanliisa otti ja vainaantui. Se oli odotettavissa, sillä kyseessä oli yksivuotinen kesäkukka. Oikeastaan oli ihme, että se selvisi hengissä niinkin pitkään.

Vihreät ystäväni ovat olleet kovin kärsivän näköisiä. Pennimuori on aiheuttanut erityisen suurta huolta. Se ei selkeästikään osaa päättää mitä tekisi. Aivan kuivan lehden vieressä on mätäisen märkä lehti. Kasvusto harvenee, enkä voi tehdä mitään. Värinokkoseni on täysin unessa ja vain varjo entisestään. Se näyttää olevan hengissä, mutta jos se ei kohta ala kasvaa, luulen sen muumioituneen. Ehkä se kuitenkin vain lepäilee ja herää kohta tuuheutumaan.

Elokuussa ostamani muratti päätti murattimaiseen tapaan tuhoutua ilman selkeää syytä. Tosin vain osittain. Pieni kasvi menetti ilmeisesti elämänhalunsa, ja kuivui kokoon. Kun muut oksat kuivuivat yksi toisensa jälkeen, kahteen haaraan on jatkuvasti tullut uusia lehtiä. Nyt se näyttää hyvältä (tosin harvalta). Saamani pikkuposliinikukka päätti mädättää kaksi haaraansa. Pelkäsin senkin kuolevan, mutta jäljelle jääneet osat näyttävät kyllä elinvoimaisilta.

Kääpiölimoviikunani lensi roskiin. Se näytti tekevän vähän uusia lehtiä, mutta ei osannut sitten lainkaan pitää kiinni vanhoista. Limoviikuna on usein syytetyn penkillä kun haetaan kroonisten hengityselinvaivojen aiheuttajaa. Mielestäni harrastin omituista poskiontelo-oireilua jo reilusti ennen kasvin hankkimista, mutta ajattelin pelata nyt varman päälle. Pois pois pois vaan. Didn't like it much anyway. (Posliinikukka on myös tunnettu ärsyttävistä taipumuksistaan, mutta en tiedä onko sen pikkusiskolla samoja ominaisuuksia. Sitä paitsi sen sain niin hiljattain, ettei se millään voi olla syypää vaivoihini.)

En tiedä mikä tästä talvesta on tehnyt niin vaikean. Lämpötila on kovillakin pakkasilla pysynyt vähintään kahdessakymmenessä (vaikka patterit ovat olleet kylmillään koko ajan). Ehkä pimeys ja laskenut lämpötila on kuitenkin vaikuttanut. Ehkä tähtien asento on ollut väärä. Ehkä kituuttava horros vain kuuluu joidenkin kasvien vuotuiseen ohjelmaan. Ehkä jotkut kasvit eivät vain viihdy kanssani.

Onneksi vanhat ja sitkeät tapaukset ovat olleet sitkeitä myös tänä talvena. Vuoripalmuni ja kultaköynnökseni ovat rehottaneet ja tehneet uusia lehtiä täysin välittämättä siitä, että niiden vieressä toiset kasvit tekevät kuolemaa. Joulukaktuksenikin on tuuheutunut, vaikka sillä pitäisi olla lepokausi. Molemmat sitruunani ovat saaneet talven aikana lisää pituutta. Ne alkavat olla jo aikamoisia hujoppeja.

Ja nyt tulee kevät! Kauan odotettu kevät!

Aurinko paistelee jo kovinkin kirkkaasti, ja kasvit kiittävät lisääntyneestä valosta ja lämmöstä uusilla lehdillä. On ihanaa nähdä kun talven verran uinuneet kasvit heräävät henkiin. Toivon, etten menetä niistä enää ainuttakaan. Toivon, että tuleva kasvukausi on hyvä. Nyt olisi jo kevätlannoituksen aika, en vain ole muistanut vielä aloittaa sitä. Ehkäpä ensi viikolla.

Jos et jaksa innostua ruukkukasveista, niin tuo kevät ja kasvun ihme kotiisi rairuoholla. Se on helppoa!

1. Valitse astia.
2. Laita astian pohjalle 3-4 kerrosta talouspaperia.
3. Kastele talouspaperi lits-läts-märäksi (mitään lätäköitä ei tarvitse tehdä, etteivät siemenet jää kellumaan).
4. Lisää reilu kerros siemeniä.
5. Pistä päälle kelmu.
6. Odota viikko.
7. Poista kelmu ja kastele sitten säännöllisesti.
8. Nauti vihreästä ruohosta.


Toimii varmasti eikä tarvitse sotkea mullan kanssa. Jos kasvattelu tuntuu liian vaivalloiselta, niin osta sitten leikkokukkia. Se piristää kovasti. Ja jos ei ole rahaa ostaa leikkokukkia, niin kohtapa tuolta saa jo kissaisia pajunoksia maljakkoon vihertymään. Ja jos nyt satut olemaan pajulle kovasti allerginen ja neli- tai kaksijalkaiset riiviöt tuhoaisivat rairuohot ja leikkokukat, niin käy ulkona nauttimassa auringosta. Ja jos et ulos asti jaksa lähteä, niin pese sitten ikkunat, jotta voit katsella kaunista kevättä.

12 kommenttia:

Elegia kirjoitti...

Hah, ihanat ohjeet ja varmasti löytyy jokaiselle jotain sopivaa (minulle kelpaisi tuo ikkunanpesukin, mutta mieluummin siten että joku muu tulee sen tekemään) :D

Olen muuten vähän kade noista sinun vihreistä ystävistä. Minun vihreät ystävät ovat kaikki kirmanneet jo "vihreille niityille". Jonkun vihreän hoidokin kyllä haluaisin.

Voisinkin kokeilla tuota rairuohoa. Sen verran tumpelo olen, että pakko nyt kysyä että mihin se multa tulee - kai sitäkin tarvitaan? :o

Elegia kirjoitti...

Mitääh, ei siis tarvita multaa?! Luin uudelleen, ettei tarvitse leikkiä mullan kanssa? Nyt olen ihan ihmeissäni!

Hehkuvainen kirjoitti...

Minä valitsen ainakin vielä helpommin ulos lähtemisen kuin ikkunoiden pesun... vaikka pakkohan nuo on kohta pestä, kun ei niistä enää meinaa läpi nähdä!

Kevätaurinko on kiva juttu, vaikka se paljastaakin armotta kaiken pölyn ja lian, jonka talven pimeys on piilottanut. Aurinko on kiva vaikka se minulle aiheuttaakin usein päänsärkyä. Pidän pimeydestä, mutta myös valosta. ^_^

Ota hoidokiksi rairuohoa! Ei ole kovin pitkäkestoinen lemmikki, mutta helppohoitoinen. Ja sen kanssa et tosiaankaan tarvitse edes sitä multaa. Rairuoho kasvaa vallan hyvin pelkällä talouspaperilla. Sen kanssa on sitten hauskaa leikkiäkin, kun ruoho on pitkää ja tiukasti kiinni paperissa. Ruoho ja paperi irtoaa alustastaan vallan hienosti, ja siitä tulee esimerkiksi hieno peruukki :D. Ja jos alusta ei miellytä, sen voi helposti vaihtaa: ottaa vain ruohosta kiinni ja nostaa koko komeuden uudelle alustalle.

Saoka kirjoitti...

Hyvä kun muistutit, pitääpä laittaa niille nelijalkaisille kauraa kasvamaan. Kissat tykkää, kun niillä on joku oma "kukka".

ipo kirjoitti...

Värinokkosesta voi ottaa latvapistokkaan juurtumaan, jos vaikuttaa siltä, että se ei selviä.

Hannele kirjoitti...

Hyviä neuvoja! Mulla ei ole täällä kodissa kuin pari hassua viherkasvia, ei ole oikein luontevaa paikkaa, minne laittaa ne kuoleentumaan (!) Lintuhäkkiin ostin viime viikolla muratin. Kuolee se sinne, kuten edellisetkin muratit, mutta kestää se sen neljän euron edestä. Kissoille kasvatan aina pääsiäisen aikaan ohraa, yöllä ne käy aina harventamassa viljelysta ja tiput on heiteltynä pitkin lattioita.

Mie taas kirjoitti...

Tuutko meille pesemään ikkunat? :-) Ja kukkasistakin osa kaipaisi uusia multia ja ravinteita... Kissoille voisi ryhtyä kohta taas kasvattamaan "jotain", mutta mitähän se olisi? Kaupasta olen joskus hakenut "kissanruohoa" ja kasvattanut sitä, mutta voisiko se olla kauraa tai ohraa, joita täällä kaksi kommentoijaa käyttävät? Onkohan jotain muita vaihtoehtoja..?

Hehkuvainen kirjoitti...

Saoka: ^_^

Ipo: jep jep :). Nokkosessani ei ole jäljellä enää lehteäkään siitä alkuperäisestä kasvista, niin moneen kertaan on kyllä uusittu pistokkaista. Ja pistokkaat tosiaan juurtuvat onneksi tosi helposti! Tarkkailun alainen tuo nyt on.

Hannele: aina löytyy kasville paikka (kuolla)! :D Toivon muratillesi poikkeuksellisen pitkää ikää.

Sie taas: voidaan miettiä sitä ikkunanpesua sitten jos ne on vielä pesemättä kun seuraavan kerran tulen kylään ;). Kissoille käy kaura, ohra ja vehnä. Sitä en tiedä, että mitä se elukkakaupoissa myytävä kissanruoho oikein on.

Saoka kirjoitti...

Mie, kissat syövät ihan mielellään kauranversoja. Siskollani on hevosia, jotka syövät kauraa, joten ollaan joskus kokeiltu kasvattaa niitä rairuohon tapaan vadilla. Onnistuu, ja kissat tykkää. Ei erikseen tarvi rairuohoja ostella (no niihin nyt kenenkään talous kaadu, mutta ne tahtovat aina unohtua kauppareissulla) ja muistaakseni kaurat kestävät pitempään vihreänä ja elossa kuin rairuoho, eivätkä korret ole ihan sellaista lankamaisen ohutta himphamppua.

Saoka kirjoitti...

Ja korjaan nyt ennen kuin kukaan ennättää tähän tarttua, että emme siis ole kasvattaneet hevosia vadilla, vaan sitä kauraa :-) Hankala lauserakenne, olen taantunut enkä osaa enää mitään.

Hannele kirjoitti...

Hannele huomauttaa: kaupoissa myynnissä oleva kissanruoho ei ole ohraa eikä kauraa, vaan... kissanruohoa. Siis ihan omaa lajikettaan.

Hehkuvainen kirjoitti...

Saoka: ^_^ jälleen.

Hanni: sitä minäkin aattelin, että jotain ruohoa se on. Kissanruohoa.