28.10.2017

Naapurikateus


Kyllä välillä kannattaa istua hetki paikallaan ja kuunnella viisaampia. Tässä taannoin vaikutuin uskontotieteilijä Risto Pulkkisen esittelemistä erilaisista aikakäsityksistä, mutta yhtä lailla luennolta jäi mieleeni kertomus naapurikateudesta. Se ei nimittäin ole mikään nykyajan kotkotus, vaan muinaista alkuperää.

Keräily- ja pyyntikulttuurissa ihmiset liikkuivat paikasta toiseen, eikä vaeltavilla perheillä ja heimoilla ollut pysyviä asuinsijoja. Vasta kun maanviljelys ja karjankasvatus yleistyivät, jäivät ihmiset asumaan pitkiksi ajoiksi samoille paikoille. Syntyi kyläkuntia, ja sitä myöten ensimmäistä kertaa naapurien käsite. Nyt kun ihmisellä oli oma kotipiiri, ja vuodesta toiseen vieressä piti majaansa samat naamat, syntyi oivallinen tilaisuus tarkkailla naapurin tekemisiä ja pärjäämistä.

Tuskin sattumalta samaan aikaan tuli vallitsevaksi onnen vakioisuuden periaate: ihmiset ajattelivat että maailmassa oli hyvää ja onnea tarjolla vain rajallinen määrä. Kaikille annettiin yhteisestä potista, ja jos toisella oli onnea viljalti, tarkoitti se että itsellä oli vähemmän. Ja käänteisesti: jos naapurilla on (syystä tai toisesta) vähemmän, me saamme enemmän.

Tämä ajattelutapa johti siihen, että oman onnen turvaamiseksi oli tehtävä vahinkoa naapureille. Erilaisilla loitsuilla ja taioilla saatiin naapurin sato pienemmäksi ja pyydykset tyhjiksi. Tiedossa oli, että naapuri teki yhtä lailla taikoja, joten se aika joka vahingonteolta jäi, piti käyttää naapurin loitsuilta suojautumiseen. Tehtiin siis taikoja ja vastataikoja.

Naapurin sadon sai pilattua esimerkiksi seuraavasti: piti ottaa hauki, ja laittaa sen suuhun viljaa naapurin pellosta. Sitten hauki piti haudata naapurin peltoon mahapuoli alaspäin. Hauki, kalojen johtaja ja myyttinen eläin, vei näin naapurin viljan mukanaan aliseen maailmaan. Tätä loitsua ei tietenkään tarvinnut pelätä, jos tiesi että sen voi kumota vastaloitsulla: otetaan hauki, kuljetaan sen kanssa pellon ympäri kerran vastapäivään ja kaksi kertaa myötäpäivään ja haudataan se hauki peltoon mahapuoli ylöspäin.**

Mitä tästä opimme? Ei kannata verrata itseään muihin, siitä tulee vain paha mieli ja mahdollisesti tulee aloittaneeksi kateuskampanjan ja vahingontekokulttuurin. Lopeta naapurin kyttääminen ja keskity omaan peliisi. Toisen onni ei ole sinulta pois.

**En ole nyt enää ihan varma pitikö vastaloitsussakin hauen suussa olla viljaa, ja voi olla että mahapuoletkin meni nurinpäin kun muistin päältä kirjoitan. Toimitus ei vastaa ohjeen oikeellisuudesta eikä sen kokeilemisen mahdollisesti aiheuttamista taloudellisista tappioista.

2 kommenttia:

Urpo Turpo kirjoitti...

Toimitus ei vastaa ohjeen oikeellisuudesta eikä sen kokeilemisen mahdollisesti aiheuttamista taloudellisista tappioista.

Hörähdin tälle. :D

Hehkuvainen kirjoitti...

Loppukevennys siis toimi ^_^.