26.11.2016

Joulukalenterit esiin!


Tänä vuonna jouluaskartelut ovat jääneet vähälle (niin kuin kaikki muutkin askartelut, tai siltä ainakin tuntuu). Perinteinen korttiaskartelupäivä kyllä pidettiin, ja jotain sain valmiiksikin. Kaksipuolisen teipin kanssa on kuitenkin ollut yllättäviä ongelmia, ja osa korteistani uhkaa hajota ennen kuin ehdin niitä edes postittaa. Saapa nähdä viitsiikö noita kortteja laittaa liikenteeseen ollenkaan, jos eivät pysy kasassa.

Seinänaapureille tein joulukalenterin. Näitä samoja mietelauseita olen käyttänyt aiemminkin, silloin taittelin ne pieniin kirjekuoriin. Nyt käärin tulosteet rullalle ja numerokylteiksi pistin erikoiset pienet lipareet, jotka mies sai Kiinasta yllätyksenä. Tilasi jotain antennia tai kaapelia, mutta sai satamäärin pieniä pahvisia lirpukkeita, joita voisin kuvitella olevan hienoina hintalappuina jossain. Viime vuonna laitoin niitä joulukortteihin, nyt siis joulukalenteriin.


Kääröt heitin lasipurkkiin, joka sisälsi aikaisemmin kurkkusalaattia. Pikkuisen kimaltavaa teippiä ympärille ja siinä se. Tuonne olisi mahtunut vaikka hiukan karkkia joukkoon, mutta naapurissa ei niin välitetä karkkiherkuista joten mennään nyt pelkillä mietelauseilla.


Hiukan muuntelemalla tästäkin saisi sopivan kelle vaan. Ehkä mietelauseiden tilalle voisi laittaa treffiehdotuksia, lupauksia yhteisestä tekemisestä, muuten vaan kivoja muistoja, lahjakortteja, rakkaudentunnustuksia, pieniä seteleitä, kiiltokuvia tai vaikka tarroja. Ja jos ei purkki muuten täyty niin voihan sinne laittaa myös joulukoristeita, pipareita tai namuja. Helppo ja edullinen juttu, vaatii vain hiukan aikaa ja ajatusta.

24.11.2016

Melkein televisiossa


Pääsin vihdoin käymään Yle Visiitti -kierroksella Tampereen Mediapoliksessa. Yritin olla liiaksi häiriintymättä siitä, että kierroksella oli kanssani joukko 9-luokkalaisia. Näimme editoijia työssään, kävimme puvustamossa, lavastamossa ja meikkaamossa sekä hämmentävissä tarvikevarastoissa. Niin ja tietysti ihan oikeassa televisiostudiossa. Täällä kuvataan Pikku Kakkosta ja monia muita ohjelmia:


Toiseen studioon ei päästy käymään, koska siellä oli kuulemma lähetys käynnissä. Katsoin suljetun oven päällä palavaa punaista "lähetys"-valoa ja mietin että missä ohjelmassa olisin näkynyt jos olisin juossut ovesta sisään kiljuen "se on valetta, kaikki on valetta, kuuletteko" tai muuta yhtä sekavaa. Jätin kuitenkin käyttämättä ne 15 minuuttia sekuntia julkisuudessa.

Kierroksella sai kuvata vapaasti, mutta opas juoksutti meitä niin lujaa, etten ehtinyt jäädä fiilistelemään kameran kanssa. Harmi, sillä nähtävää oli paljon! Joku tarpeistonhoitaja oli hiukan villiintynyt, ja ostanut jemmaan yhden apteekin ja sekatavarakaupan.


Näitä tavaroita kuulemma saatetaan käyttää kuvauksissa ja lainataan toisinaan museoille ja elokuvatuotantoihin. Opas kertoi että puvustamon puolelta oli juuri lainattu armeijan asuja uuden Tuntemattoman sotilaan kuvauksiin. Samoihin kuvauksiin oli lähtenyt varastosta myös 139 toimivaa asetta. Note to self: zombiemaailmanlopun tai muun apokalypsin iskiessä kannattaa hakeutua Yleisradion puvustamoon. Ties mitä tykkejä niillä siellä on jossain jemmassa.


Haluatko itsekin kierrokselle? Tuppaudu mukaan täällä!

21.11.2016

Hupia koko rahan edestä


Ensin väritetään valmiiden rajojen mukaan.


Sitten lisätään vähän mustaa...


...ja vielä vähän valkoista.


Ei lopu värityskirja kovin äkkiä kesken.

11.11.2016

Mitäs sitä sitten tekis?


Tänään oli viimeinen työpäivä. Viisi vuotta samassa talossa on jo kohtuullisen pitkä aika, siinä ehti kotiutua. Tuntui oudolta luovuttaa avain, tyhjentää sähköposti ja jättää pöydälle kasa tuttuja töitä, joihin en enää koskaan tartu.

Olo on haikea ja väsynyt. En ole juhlatuulella, sillä jätin taakseni monta mukavaa asiakasta, kivoja työkavereita ja säännöllisen toimeentulon. Edessä on tuntematon tie, enkä jaksa nyt ajatella kaikkia sen varrella olevia haasteita.

Ehkä lepään hetkisen.