26.12.2016

Jouluksi kotiin


Jatkosota kesti pidempään kuin kukaan oli odottanut. Koko sodan ajan Olavi kirjoitti morsiamelleen Ingalle kirjeitä, joista näkyy eletty elämä ja arki. Sodan keskelläkin tapahtui iloisia asioita: kesällä 1942 Inga ja Olavi menivät naimisiin ja vuonna 1943 heille syntyi poika. En voi kuvitella millaiset tunnelmat olivat, kun tieto rauhasta tuli. Näin Olavi kertoo asiasta kirjeessään:

"Aselevon päivänä 4.9.44

Sinä kulta vaimoni.

Nyt tämä päivä on siis vihdoin koittanut, päivä joka on tuonut rauhan maallemme. Miten pitkäaikaisen ja millaisen, sitä emme vielä tiedä, mutta askel on kuitenkin nyt otettu, jota Suomen kansa jo kauan on toivonut.

Tulevat ajat voivat olla hyvinkin raskaita kansallemme, mutta olen vakuutettu siitä, että tämä oli sittenkin oikea askel, sillä nyt jo tunnustetaan meilläkin, että sota on jo loppuvaiheessa."


Meni silti vielä pari kuukautta ennen kuin Olavi pääsi siviiliin. Oikeassa elämässä asiat eivät mene niin kuin elokuvissa, eli heti rauhanjulistuksen jälkeen ei vartissa kipaista takaisin perheiden luokse. Mutta talvella 1944 pitkä odotus vihdoin päättyi, ja Olavi pääsi jouluksi kotiin.

"10.11.44.

Rakkaat, äiti ja poju.

Kirjoitan nyt kaikessa kiireessä ennen postin lähtöä muutaman sanan ja ilmoitan että tämä on viimeinen kirjeeni tämän sotaretken aikana, sillä huomenna lähdemme varmasti jo siviiliin ja tunnin kuluttua lähtee viimeisen kerran kenttäposti meiltä.

Sinun rakkaat saapuvat kirjeesi ovat olleet aina suurimpia kohokohtia päivän tapahtumissa koko sotaretken aikana ja lausun Sinulle kulta vaimoni niistä kaikista vielä mitä hellimmät kiitokseni.

Pian jo olen Sinun ja pojan luona ja sitten alkaa meidän uusi elämämme jota niin suunnattomasti olemme jo kaivanneet. Eipä nyt muuta enää kuin iloisiin näkemisiin te minun rakkaimpani.

Olavisi"


2 kommenttia:

Menninkäinen kirjoitti...

<3

Hehkuvainen kirjoitti...

Todella koskettavaa, eikö totta? :)