4.10.2016

Puntarissa


Silmävammaani vedoten tiedustelin pomolta mahdollisuutta siirtyä tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Pomo ei mitenkään ilahtunut ehdotuksesta, mutta sanoi sen onnistuvan kyllä. Suoraan sanottuna hänellä ei ollut varaa kieltäytyä.

Emme kuitenkaan lyöneet vielä mitään lukkoon, sillä haluan ensin kuulla lääkärin mielipiteen silmästäni ja sen tulevaisuudesta. Sitten voin ehkä paremmin tehdä päätöksiä omasta tulevaisuudestani silmäni kanssa.

Nelipäiväisessä työviikossa olisi paljon hyviä puolia. Se olisi monella tapaa järkevä ja hyvä juttu tässä kaikella tapaa epämieluisassa tilanteessa. Harkitsen vakavasti jatkoneuvotteluja ja tähän tilaisuuteen tarttumista.

Toisaalta pomo olisi edelleen sama, ja uskoakseni edelleen ärsyttävä. Työajan vähentäminen ei poistaisi sitä tosiseikkaa, että työilmapiiri on todella masentava. Kohtaisin pöyristyttävää idiotismia ja räikeitä epäkohtia hiukan nykyistä harvemmin, mutta kohtaisin kuitenkin.

Toisena vaihtoehtona on irtisanoutuminen. Tyhjän päälle heittäytyminen ei koskaan innosta kaltaistani turvallisuushakuista ja muutosvastarintaista ihmistä, ei vaikka alan työllistymisnäkymät ovat kohtuullisen hyvät. Irtisanoutuminen hirvittää, enkä haluaisi tehdä sitä. Toisaalta tunnen sisimmässäni, että vähempi ei riitä. Pelkään että osa-aikaisuuteen siirtyminen olisi vain tekohengitystä, pelkurin teko jota katuisin kuitenkin hyvin nopeasti.

Nykyisellään tilanne on kestämätön, joten joku ratkaisu on tehtävä. Käynnissä on epämiellyttävä tasapainoilu järjen ja tunteen tempoessa suuntaan ja toiseen (välillä eri suuntiin, välillä samaan).

En halua tehdä hätiköityjä tai liian radikaaleja ratkaisuja, mutten myöskään halua olla uskaltamatta. En voi suositella nykyistä työpaikkaani kenellekään, miksi siis jäisin sinne itsekään?

Olisipa mahtavaa, jos jostain tipahtaisi helppoja ratkaisuja ja oikeita vastauksia.

5 kommenttia:

Menninkäinen kirjoitti...

Entäs jos siirryt siihen nelipäiväiseen ja alat laitella hakemuksia muuallekin? Sitten olisi aina se yksi päivä aikaa käydä haastatteluissa.

Hehkuvainen kirjoitti...

Söpöä, että vaaka antaa päätöksentekotukea oinaalle <3.

Menninkäinen kirjoitti...

Mä oon näköjään hyvä päättämään muiden puolesta! :D

Rhia kirjoitti...

Tosi kurja juttu tuon silmän kanssa että se ei vaan tunnu tulevan kuntoon. Ja siihen päälle vielä ikävä fiilis töissä. Hakemuksia vaan suihkimaan sinne ja tänne niin jospa ne asiat alkaisivat siitä yksi kerrallaan korjaantumaan. Kävi tuossa mielessä että voisiko se työasiastressi vaikuttaa paranemiseen jollain psykosomaattisella tasolla?

Hehkuvainen kirjoitti...

Menninkäinen: se on aina helpompaa, muiden ongelmat näyttävät niin yksinkertaisilta. :)

Rhia: ei se stressi ainakaan helpota. On sellainen olo että tämän silmän kanssa vielä jotenkin kestäisikin olla, mutta tuo työpaikka... ei, sitä ei kestä. Etsin elämälle uuden suunnan. Työnhaku tosin on ihan hanurista, mutta kyllä sekin hoituu. Jotenkin.