20.2.2016

Taitto hajalla


Odottavan aika on pitkä. Vasen silmäni on ihan samanlainen kuin marraskuussa. Hajataitto on ärsyttävä juttu.

Hyvänä päivänä olo on sellainen että kyllä tämän kanssa jotenkin pärjää. Huonona päivänä (niitä on aika usein) on sellainen olo että tekee mieli kaivaa silmä lusikalla irti päästä. En kuitenkaan ala kaivella, vaan varasin ajan korjausleikkaukseen. Se on maaliskuun 17. päivä joten kuukausi tässä vielä mennään näin.

Nyt kun silmäleikkauksesta on kulunut melkein neljä kuukautta, eikä vasen silmä osoita mitään paranemisen merkkejä, voidaan pitää melko varmana sitä ettei tuo hajataitto ole menossa itsekseen pois. Leikkauspäivänä on kuitenkin vielä ensin aika optikolle, jotta voidaan tarkistaa tilanne. Mikäli tarkistuksessa ilmenee että subjektiivinen kokemukseni on virheellinen ja pientä paranemista olisi mittauksissa havaittavissa, voidaan leikkaus perua. Mutta jos tilanne on täysin ennallaan, siirryn tarkistuksesta suoraan leikkaukseen.

Tunnelin päässä on siis valoa.

Blogiharrastus on hiipunut, koska tekstin tuijottaminen rasittaa silmiä. Valitsen nykyään aiempaa herkemmin tekemistä ruudun ulkopuolelta. Se ei ole yksistään huono asia. Mutta vaikka blogi on hiljaa, älkää erehtykö luulemaan ettei minulla olisi mitään sanottavaa. On sitä, mutten jaksa kirjoittaa nyt.

3 kommenttia:

Urpo Turpo kirjoitti...

Toivottavasti parantuu tuolla uusintaleikkauksella, jotta ei tarvitse kaivaa lusikalla silmää tai muuttaa Japaniin ja vaihtaa nimekseen Nakokyky Sumeni.

Menninkäinen kirjoitti...

Voihan hajataitto... Lusikoi tosiaan mieluummin vaikka puuroa. Toivotaan, että saat synttärilahjaksi toimivat silimät!

Hehkuvainen kirjoitti...

Japaniin muuttaminen olisi kyllä raskasta. Eikä merirosvon urakaan houkuttele, kun pitäisi silmälapun lisäksi hankkia koukkukäsi. Pidetään peukut pystyssä, että korjaus sujuu hyvin :).