9.7.2015

Avoin kirje päättäjille


Hyvät poliittiset päättäjät! En antanut neuvojani aiemmin, koska ajattelin että osaatte tehdä järkeviä päätöksiä ilman niitä. Tunnustan erehtyneeni. Fool me once, shame on you; fool me twice, shame on me! Kakka on jo tuulettimessa, mutta vastaisuuden varalle annan nyt pari neuvoa taloudenhoidosta. Kirjeeni on lyhyt, koska asia on yksinkertainen.

1) Voit käyttää rahaa vain sen verran kuin sinulla on.

2) Jos sinun on joskus pakko käyttää rahaa enemmän kuin sinulla on, ota lainaa vain sen verran että tiedät pystyväsi maksamaan sen takaisin.

3) Jos annat rahaa lainaksi, anna vain sen verran kuin olet valmis menettämään. (Huom! Hyväntekeväisyys on toinen juttu, jutellaan siitä myöhemmin jos on tarpeen.)

4) Älä takaa toisten lainoja, ellet ole valmis menettämään lainasumman verran rahaa.

5) Jos olet aiemmista neuvoista huolimatta ottanut liikaa lainaa etkä selviä veloistasi, tai olet pulassa koska annoit lainaa ja velallinen osoittautui epärehelliseksi ja maksukyvyttömäksi, tunnusta reilusti tappiosi ja pidä huoli siitä että tyhmyydestäsi eivät kärsi ne joista sinun on velvollisuus huolehtia.

Och samma på svenska.

Voitte kernaasti lähettää kirjettä eteenpäin ulkomaisille (esim. eteläeurooppalaisille) ystävillenne, jos arvelette heidän tarvitsevan neuvoja.

Kaunista kesää ja työn iloa toivottaa
Hehku

3 kommenttia:

Ana kirjoitti...

Näinhän se menee ja luulis olevan helppoo, mutta eipä.

Korppisusi kirjoitti...

Kun se olisikin noin yksinkertaista. Mutta valtion taloutta ei hoideta samoin kuin kotitaloutta.

"Kotitalouden kannalta liiallisen velkaantumisen välttäminen on toki järkevää. Kun ylivelkaantunut kotitalous lyhentää velkaansa vähentämällä kulutustaan, velka todella pienenee ja taloudellinen vakaus lisääntyy. Valtion tapauksessa näin ei välttämättä käy, koska velan lyhentäminen leikkaamalla voi johtaa taloudellisen toiminnan lamaantumiseen ja verotulojen romahtamiseen. Tällöin on otettava lisää velkaa." http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1436413203309

"Valtioiden velkaantumista arvioidaan yleensä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tällä mittarilla Suomella on edelleen vähän julkista velkaa verrattuna muihin euromaihin. Jos saamme talouden kasvuun, tämä suhde pienenee, mutta velkasuhde kasvaa leikkauksista huolimatta, jos Suomen talous on jatkossakin negatiivinen."
http://www.paavoarhinmaki.fi/blogi/2014/valtiontalous-ei-ole-kotitalous/

Myös Kreikan tilanne ja miten siihen on päädytty on hyvin monitahoinen asia: http://liandersson.fi/myytteja-ja-vastauksia-kreikasta/

Hehkuvainen kirjoitti...

Ana: niinpä. Olis hirveen kiva, jos asiat oikeasti olisivat yksinkertaisia. Kunpa olisi sellainen taikasauva, jolla muuttaisi koko maailman pienten, helppojen ja kivojen asioiden leikkikentäksi! Poliitikkojen työ ei varmastikaan ole herkkua, kun hyviä vaihtoehtoja ei useinkaan ole vaan joutuu vain valitsemaan paskista vaihtoehdoista vähiten paskan. Ja siihenkään ei kuitenkaan kukaan ole tyytyväinen vaan kaikilla on pikkuisen perseeseen vedetty olo.

Korppisusi: elämä olisi paljon yksinkertaisempaa jos se olisi... no, yksinkertaisempaa. :D Haluan kapinoida monimutkaisuutta vastaan!

(Note to self: kehitä joku "älä ota sitä vakavasti" -kategoria tarkoituksella liioitellusti ja kärjistetysti kirjoitetuille naivistisille teksteille. Ettei tule lukijoille sellainen kuva ettenkö ymmärtäisi elämän todellista vakavuutta ja monimutkaisuutta.)