27.12.2014

Orkidea


Vajaa kuukausi sitten saimme kotiviidakkoomme uuden asukkaan, perhosorkidean. Phalaenopsis-suvun edustajan virallisempi nimi on perhoskämmekkä, mutta ei me täällä niin virallisia olla; kyllä me tehtiin sinunkaupat heti ja otettiin uusi tulokas makuuhuoneen puolelle asumaan.


Suomen orkideayhdistyksen sivuilla on varsin kattavat hoito-ohjeet perhosorkidealle, ja niitä tavaillen yritän pärjätä. Ei tuo niin mahdottomalta tehtävältä näytä, luultavasti haastavinta on tarjota sopivasti valoa.

Aika näyttää kuinka hyvin tulemme toimeen. Kasvikantamme on vaihtunut vuosien mittaan, kun ihan kaikkien kanssa ei synkkaa hyvistä yrityksistä huolimatta.

Blogissa esitellyt pitsi-itulehti, mustanmerenruusu, bataatti, uurremuori, kodinonni, nukkatyräkki, anopinhammas ja muratti ovat siirtyneet taivaalliseen puutarhaan. Hmmm... pitäisiköhän huolestua orkidean puolesta, sillä näyttäisi siltä että blogissa esitellyt kasvit ovat tavalla tai toisella poistuneet keskuudestamme?

Anopinhammas kuoli johonkin mystiseen mätätautiin, muratin näivetti vihannespunkki ja uurremuori otti muutosta nokkiinsa. Mustanmerenruusun kuolemasta minulla ei ole muistikuvia, siitä on niin kauan aikaa. Bataatin, pitsi-itulehden ja nukkatyräkin taisin heivata pois rumina ja vanhentuneina (aika julmaa!). Kodinonni kesti minulla marraskuuhun asti hirmu hyvänä, mutta sitten se vain nahistui pois.

Onneksi vihreää on vielä jäljellä. Tällä hetkellä meillä on orkidean lisäksi joulukaktus, traakkipuu, pullojukka, enkelinsiipi, rahapuu, aloe, anopinkieli, palmuvehka, kultaköynnös, kohtalonköynnös, kiinanruusu ja kirjovehka. Niin ja chili, joka tosin ei ehkä kestä vaan taitaa kuolla.

Talven pimeimpään aikaan kasvit ja kasvattajat lepäävät, mutta ei tässä kuulkaa kauaa mene, että lisääntyvä valo saa jo suunnittelemaan kevään yrttikylvöjä...

3 kommenttia:

Menninkäinen kirjoitti...

Jos ne mun "hoidossa" on pysyneet hengissä, niin aika taikuri saat olla,jos meinaat ne hengiltä saada...

Nan kirjoitti...

Kyllä talvi taas karsintaa kasvustossa suorittaa, se on nähtävissä. Keväällä sitten taas uudella innolla uudistamaan sisäviidakkoa, tuskin maltan odottaa. Ennen en raaskinut heittää ränsistyneitä kasveja pois, mutta nykyään jo raaskin. Onneksi, ilme kotona kohenee sen myötä huomattavasti ja raivautuu tilaa uudelle :) Minäkin odotan jo sitä hetkeä, kun pääsee suunnittelemaan uusia kylvöjä :)

Hehkuvainen kirjoitti...

Menninkäinen: simsalabim ja ananasakäämä! Osaan ainakin taikasanat :P. Katsotaan, aika näyttää kuinka meidän käy.

Nan: minustakin tuntui alkuun pahalta heittää eläviä, mutta ränsistyneitä kasveja pois. Nyt ei enää tunnu pahalta, olen kovettanut itseni :D. Vuosien myötä karsiutuvat pois ne kasvit, jotka eivät selviä minun hoidossani ja jäljelle jäävät sitten ne, jotka ovat riittävän sitkeitä. Onneksi jotkut yksilöt tosiaan kestävätkin, ettei tarvitse joka vuosi vetää viidakkoa uusiksi ;).