8.12.2013

Arkinen luksus


Uusimmassa Huili-lehdessä oli artikkeli ekoluksuksesta. Kirjoitusta varten oli haastateltu luksustutkija Jussi Nyrhistä. Hänen mukaansa luksuksen käsite on kulttuurisidonnainen, mutta yleisesti luksuksen määritellään olevan sellaista mitä on rajoitetusti saatavilla ja mihin vain tietyllä väestönosalla on varaa.

Varsin hyvä määritelmä, mutta en tiedä riittääkö se täysin kuvaamaan luksusta. Ainakin sitten asia menee hankalaksi, kun koittaa tehdä rajanvetoja luksuksen ja arjen luksuksen välille. Ehkä luksus on sitä, mihin todella vain harvalla on varaa, mutta arjen luksukseen on varaa kaikilla. Tai ainakin pitäisi olla.

Ainakin viime vuonna blogimaailmassa kiersi haaste, jossa bloggaajat listasivat heidän arkeensa luksusta tuovia asioita. Naisvaltainen porukka mainitsi todella usein ihan tavallisen sinisen suklaan ja karkit. Ne eivät ole kalliita tuotteita, joten halutessaan nämäkin bloggaajat olisivat varmasti voineet syödä vaikka pelkkää suklaata tästä tuomiopäivään saakka. Mutta sitten se suklaa ei olisikaan enää luksusta.

Haastevastauksia lukiessa tulikin sellainen olo, että arjen luksuksen saavuttaminen ei useinkaan ole rahasta kiinni. Arjen luksus tuntuu usein olevan jotain sellaista, mitä pitää vähän säännöstellä että se olisi ylellisen tuntuista. Tosin jokin jokapäiväinenkin asia voi olla luksusta, jos sitä osaa arvostaa. Saatteko kiinni ajatuksestani?

Minulla on varmasti melko erilainen käsitys luksuksesta kuin ihmisellä, joka tienee kuukaudessa saman verran kuin minä kahdessa vuodessa. Mutta jos puhutaan arjen luksuksesta, käsityksemme voisivat olla hyvinkin samankaltaiset.

Minun arjessani luksusta on oma aika. En tarkoita niinkään aikaa olla yksin, vaan aikaa tehdä mitä haluan. Omaa aikaa ei tunnu olevan turhan paljoa, voisin ottaa sitä enemmänkin enkä usko että siitä kovin äkisti ylellisyyden tuntu katoaisi. Mutta joku roti pitää olla: vain tietty määrä velvollisuuksia takaa sen, että arvostan omaa aikaani todella paljon.

Arjen luksusta on se, kun voi katsella hyvää elokuvaa hyvässä seurassa. Arjen ylellisyyttä on kuohkea untuvapeitto, mieluisa nettiradio, hyvä tuotevalikoima lähikaupassa ja ihana avokki.

Ilman luksusta ihminen pärjää kyllä, mutta arjen luksusta tarvitsee jokainen. Kaikilla pitäisi olla elämässään jotain, minkä kokee erityisen arvokkaaksi, hyväksi ja voimaannuttavaksi. Elämän nurja puoli on helpompi sietää, kun pienistä luksusjutuista osaa nauttia joka päivä. Vai mitä mieltä olette?

5 kommenttia:

HootHoot kirjoitti...

Olen samoilla linjoilla kanssasi. Ei sen luksuksen tarvitse olla jotain kallista.

Arjen luksus on sitä kun on omaa aikaa, saa tehdä ihan mitä haluaa, on hyvää syötävää, hyvää seuraa, puhdas koti, seesteinen tunnelma, kävelylenkki kauniissa säässä, stressitön päivä....

Salla kirjoitti...

Ihan samaa mieltä täälläkin.

Oma aika ja että saa nukkua aamulla pitkään. Auringonpaiste (ja viime asuinpaikassa sade) ovat arjen luksusta.

Hehkuvainen kirjoitti...

HootHoot: zen-mieliala on luksusta. Yritän sitä aina opetella, mutta jotenkin lipsahtelee stressin puolelle... :/

Salla: huomenna saan nukkua tunnin tavallista pidempään, jeeeee! Luksusaamu! :)

Anneli kirjoitti...

Minäkin nautin omasta rauhasta, käsityö, ja se suklaa. Tuikut palamassa ja joku hyvä ohjelma telkkarista. En kaipaa mitää suurempaa.
Mutta nyt tärkeitä olisi parantua ♥

Hehkuvainen kirjoitti...

Terveys on todella tärkeä asia. Sairaana ollessa terveys tuntuu todella luksukselta. Paljon voimia paranemisprosessiin! Niin ja hyvää viikonloppua, kello kääntyi juuri lauantain puolelle ;).