28.9.2013

Korun tuunausta


Kun ukkini kuoli 1991, sain hänen hopeisin ristikorunsa. En ole siitä raaskinut luopua, vaikka koru on jäänyt käyttämättä koska en ole ollenkaan risti-ihmisiä. Kaksikymmentä vuotta laatikossa pyörittyään risti koki muodonmuutoksen.


Vasemmalla kömpelö lyijykynäpiirros alkuperäisestä korusta (koska olisihan se nyt ollut aivan liikaa vaadittu että kahden vuosikymmenen aikana olisi ehtinyt ottaa rististä edes yhden valokuvan ennen kuin sitä käy muokkailemaan). Oikealla uusi koru ja euron kolikko mittakaavana.

Ristin pienemmät sakarat lyhentyivät kolmasosalla ja keskelle pistin pallon jotta sain ristin muotoa hiukan rikottua. Pintakuvioinnin ja patinan halusin säilyttää. Renkaan lisäsin tuomaan pehmeyttä ja pyöreyttä josta niin kovin pidän. Ristin muoto on edelleen nähtävissä, mutta nyt se on pakanalle sopivan epäkristillinen.

Myönnän, että lopputulos on kovin mitalin tai kunniamerkin kaltainen, mutta vakuutan että malli on oma ja alkuperäisen korun ehdoilla tehty. (Tänä plagiointisyytösten kulta-aikana on oltava varovainen.) Eikä minua ollenkaan haittaa tietty sotilashenkisyys, se on ennemminkin bonus kuin miinus.


Yksin en olisi tietenkään tähän pystynyt, vaan opettajana ja apuna oli kultaseppä Sanni Lehtinen, joka toisinaan vetää korukursseja. Hopean työstäminen oli hiukan pelottavaa, mutta Sanni on kärsivällinen ja kannustava opettaja. Sanni myös teki vaativat juotokset, että koru pysyisi kasassa eikä napsahtaisi palasiksi käytössä.

Tämä oli oikein hyvä harjoitustyö, sillä pääsin kokeilemaan hopean leikkaamista, sahaamista, viilaamista, hiomista, kiillottamista, hehkuttamista (hih!), juottamista ja patinoimista sekä hopealangan vetämistä. Olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen. Ensimmäiseksi hopeatyöksi vallan hyvä!

6 kommenttia:

Salla kirjoitti...

Tulipa siitä hieno! Ja mä jopa muistan ton alkuperäisen ristin...

Anneli kirjoitti...

Upeaa, olet sinä taitava. Kyllä tuollainen kelpaisi minullekin .
Uniikkia, se on aina hyvä juttu ♥

Alitsa kirjoitti...

Jopas on hieno! Mulla tulee jostain syystä mieleen potkurilentokoneen pyörivät lavat: johtuneeko se jotenkin tuosta alkuperäisestä reunakuviosta, että tuo tuntuu jotenkin olevan liikkeessä tuo risti?

Tai sitten meikäläisen on vain aika mennä nukkumaan. :D

Hehkuvainen kirjoitti...

Salla: sullon hyvä muisti :).

Anneli: uniikki on varmasti, itse olen jokaisen naarmun tehnyt :D. Helposti onnistuu kun on hyvä opettaja!

Alitsa: alitajunnasta kumpuavat mielleyhtymät ovat hauskoja, kun ei niitä aina tajua. ^_^

Yamaba kirjoitti...

Komea koru. Sopii varmaan myös Hehkun ristin ritarin kannettavaksi.

Hehkuvainen kirjoitti...

Hih, saanko lyödä ihmisiä Hehkun ristin ritareiksi? Koru tuntuu hyvältä pitää, ja se sai töissäkin huomiota. Pidän niin harvoin muita koruja kuin kihlasormusta että pienikin killutin huomataan.