29.8.2013

Yrttitarhassa


Enpäs olekaan kertonut mitä ikkunalautapuutarhallemme kuuluu. Keväällä laitoin ruukkuun basilikan, timjamin ja sitruunamelissan siemeniä ja toivoin edes kohtalaista satoa. Ja nyt hukumme tähän viherrykseen.

Kokeilin ensimmäistä kertaa sellaista istutuskiekkoa (tälle on varmasti joku hieno ja virallinen termi jota en tiedä) basilikaa laittaessa. Se on siis sellainen pumpulimaista paperia oleva ympyrä, jossa siemenet on sopivin välimatkoin kiinni. Koko lappu pistetään ruukkuun ja se maatuu sinne kasvien kasvaessa. Loistokeksintö, huomasin ma!

Basilikojen kanssa on aina ollut ongelmana hiukan turhankin tehokas itävyys - tai liian vähäinen usko kasvuun. Taimet ovat aina aiemmin olleet liian tiheässä ja kouliminen on työlästä puuhaa, ei sovi laiskalle se. Mutta nyt homma toimi hienosti; istutuskiekon ansiosta taimet kasvoivat valmiiksi sopivalle etäisyydelle toisistaan eikä harvennukselle ollut tarvetta.

Basilikaa pursuaa jo korvista, sitä on tullut niin hurjasti. Eteläikkunalla paahde on ollut välillä aikamoisen kova ja kasviparat ovat olleet ihan nuupallaan. Kummasti ne vettä saatuaan ovat virkistyneet ja puskevat ihan hullun kokoisia lehtiä. Kahteen basilikaan hyökkäsi jokin toistaiseksi tunnistamaton valkoinen tuholainen, mutta se vei vain pikkuisen osan sadosta.

Sitruunamelissa yllätti myös positiivisesti. Siemenet itivät hyvin ja kasvustoa piti harventaa reilulla kädellä. Yhdessä vaiheessa sitruunamelissaan iski mystinen depressio: se lakkasi kasvamasta ja alkoi ruskettua. Olin jo aika varma että kuolo sen korjaa.

Mutta sitten kokeilimme leikkausta ja lannoitusta. Taimet saivat kerran kevyesti lannoitettua vettä ja leikkasin koko kasvuston kylmästi lyhyeksi. Sitten käynnistyikin sellainen kasvuspurtti että ollaan ihan liemessä. Luulen että sitruunamelissa ilahtuu leikkomisesta, sillä nyt se tekee koko ajan uutta ja suurta lehteä.

Harmi että vasta tässä vaiheessa tajusin että kuivattaessa sitruunamelissan maku laimenee ikävästi, ja parempi ajatus olisikin pakastaa lehdet. Onneksi satoa näyttää vieläkin tulevan, joten pääsen pakastamaan sitruunamelissaa samaan tapaan kuin basilikaa.

Timjami sen sijaan kestää kuivaamisen hyvin, ja kunnon keko sitä onkin tuolla olohuoneen lattialla käpristymässä. Alkuun kovin hentoinen ja aran oloinen kasvi on piristynyt kovasti syksyn lähestyessä. Ennen eilistä leikkelyä timjami olikin melkoisen rehottava pehko, ja luulen että yritän pitää sitä hengissä niin pitkään kuin mahdollista. On ihanaa saada ruoan päälle tuoreita yrttejä!

3 kommenttia:

Nan kirjoitti...

Minulla basilika alkaa aina kukkia tosi nopeasti ja satokausi ja sitä myöten tosi lyhyesti. Nytkin kasvit vain kukkia rehottavat ankean näköisenä. Aiempina vuosina leikkelin kukat pois, mutta sitten se vain työstää uudelleen kukkaa, joten nyt annoin kukkia. Miten siis olet saanut paljon satoa basilikasta eli estänyt kukinnan tai kukinnasta huolimatta? Minulla jäi kaikki yrtit jotenkin ankeiksi tänä vuonna, vain persija ja ehkä sitruunamelissakin on kohtalainen.

Anneli kirjoitti...

Hienoa, että noin hyvin kasvatus on onnistunut.
Kaikkea sitä oppii, kun vanhaksi elää, vai on tuollaisia kiekkoja,jotka ruukkuun istutetaan.
Pitääpä muistaa ensi keväänä :)

Hehkuvainen kirjoitti...

Nan: yksikään yrteistäni ei ole koskaan edes yrittänyt kukkia O_o. En tiedä mitä teen oikein/väärin. Luulen etten saisi noita kukkimaan vaikka yrittäisin.

Anneli: suosittelen noita levyjä/kiekkoja! Ovat kalliimpia kuin irtosiemenet, mutta helpottavat kovasti.