11.4.2013

Aikuisten oikeesti osa 372


Tätä tarinaa ette ehkä usko, mutta vannon että se on tosi.

Eräällä työtoverillani on ollut tapana osallistua työpaikkamme yhteiskeittiön roskakorin täyttämiseen, mutta ei sen tyhjentämiseen. Tämä kollegani, viisissäkymmenissä oleva naishenkilö, ostaa kaupasta noutoruokaa evääksi kuten moni muukin meillä. Meillä on työpaikan keittiössä säälittävän pieni roskakori, ja se täyttyykin lähes päivittäin. Sinne ei kovin montaa salaattirasiaa mahdu, ja sen olemme huomanneet.

Tai ainakin me kaikki muut olemme huomanneet. Tämän uskomattoman tarinan päähenkilö kuitenkin paskat nakkaa siitä, onko roskakori tyhjä, puolityhjä vai täpösen täysi hänen ruokailunsa päätyttyä. Hänellä on ollut tapana kasata omat jätteensä kylmästi keon päällimmäiseksi niin, että seuraava kaapin avaava saa melkeinpä varoa etteivät roskat pursuile syliin. Yleensä ihmiset tajuavat vaihtaa roskapussin siinä vaiheessa kun sinne ei enää mahdu mitään, mutta tämä Törky-Terttu (nimi muutettu) ei pussiin koske. Ei ikinä.

Sain kuulla että hänelle on joskus aiemminkin sanottu aiheesta ennen kuin tulin taloon. En siis todellakaan ole ainoa, jonka mielestä hänen käytöksensä on epäkohteliasta ja rumaa. Päättelin että edellisestä tapakasvatuskerrasta on jo liian pitkä aika, joten lähestyin työtoveriani asian tiimoilta. Vastaus oli pöyristyttävä. Ennen kuin ehdin sanoa lausettani edes loppuun, Törky-Terttu nosti kätensä torjuvasti väliimme ja kivahti: "Kuule mulla on tänään nyt niin kiire etten ehdi kuunnella." "Okei, mut..." "SIIS MULLA ON TODELLAKIN NYT NIIN KIIRE ETTEN KUUNTELE."

Hän ei siis halunnut kuunnella, huomioida tai ymmärtää. Lyönpä vaikka vetoa että jos olisin puhunut mistä tahansa muusta asiasta, hänellä kyllä olisi ollut aikaa. Ilmeeni oli varmasti näkemisen arvoinen (siis et jumalauta voi olla tosissas, mietin mielessäni), mutta annoin asian olla.

Ettekä kyllä IKINÄ arvaa mitä Törky-Terttu nykyään tekee. Hän hakee noutoruokansa, syö keittiössä eväänsä ja -tadaa- vie roskat mukanansa. En minä tiedä mihin hän niitä jemmailee, kassiinsa ilmeisesti ja vie ehkä kotiinsa asti, sillä keittiön roskikseen ne eivät mene. Tiedän tämän, sillä olen tarkastanut asian. Olen nähnyt hänen syövän ja tiedän häneltä pakkausjätteitä jäävän, mutta yhteiseen roskakoriin ne eivät enää päädy. Miettikää! Eukko kuskaa roskia laukussaan koska ei kertakaikkiaan voi vaivautua vaihtamaan roskapussia yhteisroskiksesta!

Kuten sanoin, ette varmaankaan usko. En uskoisi minäkään ellen olisi itse nähnyt.

Ehkä hänellä on jokin kamala fobia, jonka vuoksi hän ei voi koskea roskapussiin jossa on muiden roskia. Yhteistä vessaa hän kuitenkin sujuvasti käyttää, eli kyse ei taida olla yleisestä bakteerikammosta. Ilmeisesti yhteisen hyvän vuoksi toimiminen on hänen mielestään jotenkin vastenmielistä.

Hänhän esimerkiksi vaati että hänen tietokoneensa tulostimeksi asetetaan se tulostin jota muut eivät käytä. Meidän muiden tulosteet menevät yhteen isoon monitoimikoneeseen, hänen tulosteensa omaan pieneen tulostimeen - joka sijaitsee aivan sen suuren tulostimen vieressä. Ilmeisesti olisi kovin ahdistavaa jos omat ja muiden tulosteet menisivät sekaisin. Tai jos hän joutuisi laittamaan paperia tulostimeen jota muutkin käyttäisivät. Sehän olisi muiden hyväksi toimimista, eikä se ilmeisesti sovi.

*facepalm*

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pitäähän naisella olla itsenäisyytensä.

Hehkuvainen kirjoitti...

Voin hyvin kuvitella tähän kiihkeän monologin Rauno Repomieheltä.

"Itsenäisyys pitää olla, itsenäisellä ihmisellä omat roskat. Omat roskat kivat roskat, omat roskat itsenäisesti itse vie pois. Tyytyväisenä omia roskia kuljettelee, jemmaa kassiinsa. Muiden roskiin ei koske koskaan itsenäinen ihminen, ei auta kollegaa."

Ja sitä rataa :D.

Yamaba kirjoitti...

Meitä on siellä työpaikoilla niin monenlaisia outoja olentoja. Jos hän kerran uskoi jo puolesta lauseesta niin varmaan hän kuitenkin on ihan hyvä ihminen, ainakin roskien osalta. Hän oli selvästi miettinyt asiaa jo itsekin, mutta jokin mysteeri estää toimimasta, ennen kuin joku ilmaisee huomanneensa saman asian.

Hehkuvainen kirjoitti...

Mysteeri tosiaan. Luultavasti työtoverillani on jokin oma sisäinen logiikkansa, josta minä en ole ihan saanut kiinni. Ehkä joskus ymmärrän, ehkä en. Elämä on kuitenkin opettanut, että monet mysteerisluontoiset asiat valkenevat ajan myötä.

Anneli kirjoitti...

No tämä olikin hauska kertomus !
Vaikket sinä sitä varmaan hauskana pidä !!
Meitä ihmisiä on joka junaan :)

Hehkuvainen kirjoitti...

Tylsäksihän tämä elämä kävisi jos olisimme kaikki samanlaisia ;).