20.11.2012

Suihkunraikkaana


Olen täällä kaikessa hiljaisuudessa tehnyt pientä ihmiskoetta eli käynnissä on ollut sen oikean shampoon etsiminen. Mieskin on joutunut välillä koekaniiniksi, mutta ei ole mitenkään liikaa valittanut - vain aiheesta.

Minä niin kovasti toivoin, että FLOW kosmetiikan (entinen Vihreä kosmetiikka) shampoopala olisi ollut sopiva. Tässä tuotteessa on kaikki kohdallaan: se on kotimainen, ympäristöystävällinen, edullinen ja riittoisa. Shampoopalasta ei jää turhaa jätettä, se ei kuormita ympäristöä eikä siinä kertakaikkiaan oikein ole mitään valitettavaa. Paitsi se ettei se meillä toimi.


Kokeilin saman valmistajan palashampoota joitakin vuosia sitten yksin asuessani. Silloin en päässyt alun tahmaisuudesta eroon millään. Halusin antaa shampoolle nyt uuden mahdollisuuden. Mutta ei siitä mitään tullut, hiuksiin jäi aivan kamala tahmakerros. Se ei ainoastaan tuntunut vaan myös näkyi kammassa. Hiuksiin jäi vahamainen kerros, joka ei poistunut useidenkaan pesujen jälkeen. Yök.

Tuotteen sivuilla mainitaan, että kemikaaleilla käsitellyt hiukset vaativat kauemmin aikaa tottuakseen tällaiseen luontaiseen pesuaineeseen ja saattavat siksi olla pitkäänkin tahmeat. Mutta minä olin ennen palashampoon kokeilua pessyt tukkaani jo pitkän aikaa pelkästään ekoshampoolla, enkä käytä muotoilutuotteita. En siis usko että hiuksissani olisi ollut mitään kemikaalijämiä, joiden vuoksi tahma tarttui tukkaan.

Lisäksi varoitetaan ns. kovasta vedestä: sillä pestessä palashampoo saattaa jättää hiukset tahmeiksi. Vaan minäpä tarkistin oikein vesilaitoksen sivuilta, että Tampereella vesijohtovesi on pehmeää (tai ei ainakaan kovaa). Niin että eipä ole syy siinäkään.

Sitä paitsi miehen tukka peseytyi oikein hyvin, eikä jäänyt lainkaan tahmeaksi. En keksi mikä minussa on vikana, kun muilla tämä juttu toimii. Ehkä minulla on väärät ionit tai hippienergia ei ole ihan kohdallaan, en tiedä. Mutta ei mieskään palashampooseen ihastunut: vaikka se pesi tukan hyvin, se kuivatti ja ärsytti miehen päänahkaa. Vaihtoon siis. (Shampoo, ei päänahka.)

Ennen shampoopalan kokeilua olin käyttänyt jo pidemmän aikaa Ole Hyvä -sarjan shampoita. Palasin näihin myös palakokeilun jälkeen. Konsepti on loistava: ekologinen ja kotimainen tuote, ja tyhjä pullo täytetään uudestaan myyntipisteessä. Ei siis jää turhaa jätettä näistäkään! Hintakaan ei ole sieltä hurjimmasta päästä.


Mustikka-minttu-mustaherukka ei ollut suosikkini, mutta ei paha sekään. Turve-mänty-kuusi on ihana, ja sen kanssa tiukasti tasoihin nousi nokkos-yrtti (pulloa ei kuvassa, mutta mustikka-minttu-mustaherukan sisällä on nokkos-yrttiä). Ei tietoakaan tahmaisuudesta, vain puhtaat ja hyvältä tuoksuvat hiukset. Mutta mutta.

Miesparan päänahka ei kestänyt tätäkään. Ja ekokampaajani sitten kertoikin, että monet ovat havainneet Ole Hyvä -sarjan shampoot kuivattaviksi. En tiedä johtuiko se kampaajan sanoista vai mistä, mutta olinkin sitten heti huomaavinani itsellänikin kiristystä ja hilseilyä. Ei lainkaan siinä määrin kuin miehellä, mutta vähän kuitenkin. Vaikka nämä shampoot olivatkin mieluisia, päätin vielä kokeilla AM Luonnontuotteiden shampoota (yllä olevassa kuvassa oikealla).

Hinta on karmaiseva, mutta tokihan tuote on ihana: Pietarsaarelainen pikkuyritys panostaa luomuraaka-aineisiin ja luonnon omiin hoitaviin aineksiin. Käyttämäni shampoo tuoksuu hyvältä ja sen vaahto on suorastaan ylellisen tuntuista. Ja se pesutulos? Ei valittamista. Täyttöpalvelua ei tietääkseni ole, siitä miinusta. Tätä shampoota mies ei ole kokeillut, joten sen vaikutusta hänen päänahkaansa emme tiedä. Minulle tuote tuntuu sopivan hyvin.

Ajattelin purkaa auki tuotteiden ainesosaluetteloita, mutta se vaatisi runsaasti enemmän energiaa kuin mitä minulla on nyt käytettävissä. Kiinnostuneet löytävät tiedot tuotteiden omilta sivuilta eli täältä, täältä ja täältä.

Ihan kokonaan oman postauksen aihe olisi tuotteiden oikea vihreys eli ekologisuus. Kovastihan kaikki markkinoivat olevansa eko ja luomu ja vaikka mitä, mutta häpeäkseni myönnän etten ole perehtynyt näiden tuotteiden vihreyteen tuoteselosteiden pintalukua syvemmin. Luultavasti lähempi tarkastelu toisi lisävaloa asiaan, ja minua kyllä kiinnostaa, mutta nyt ei jaksa.

En ole varma jatkanko nykyisellä shampoolla vai palaanko takaisin nokkos-yrttiin ja turve-mänty-kuuseen. Tuleva talvi ja pipokausi asettaa päänahallekin omat haasteensa, joten mitään kovin kuivattavaa shampoota en kyllä haluaisi käyttää. Ehkä kokeilen jotain aivan uutta! Tosin kotimaisen tuotannon kannattajalla ei ihan hirmuisesti vaihtoehtoja ole... vai tiedätkö sinä jonkun hyvän merkin, jota voisit suositella?

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Käytän Ole Hyvää. Nokkos-yrtti toimii minulle (melko hyvin), välillä taas kausittain jotain miedompaa lajia päänahalle.

Vuosien takaisten aiempien shampoo-kokeiluideni perusteella voin kertoa, että shampoon aika on tasapainossa. Hurmaannuin joskus päänahan kuivuttua oikein ravitsevasta (mitä öljyjä lie ollut) shampoosta, joka alkuun toikin hyvin elinvoimaa hiuksiin, mutta sen jälkeen alkoi päänahka kukkia liioista ravinteista; toisessa päässä on kuivatus. Muista siis balanssi.

Parhaimpaan tulokseen olen päässyt aika miedoilla yhdistelmillä (ja sillä, etten hyvään päästyäni paljon vaihda). Jos pesen joskus vähän useammin, käytän miedompaa lajiketta, ja normaalipesuvälillä nokkos-yrttiä. (Saa nähdä, mitä sortteja ostan, kun seuraavan kerran täydennän varastoja. Käyttäisin vieläkin Elokuun nokkos-shampoota, jos sitä yhä valmistettaisiin, mutta valmistaja kai vaihtoi sen tähän Ole Hyvä -sarjaan, ja muutti koostumusta vähän.)

Anonyymi kirjoitti...

t

Taika.

Mustikkamaa kirjoitti...

Hahaa, katottaas millainen romaani tähän tulee :D! Oon käynyt läpi kohtalaisen hyvin kaikenlaisia luonnonkosmetiikkashampoita ja muutakin luonnonkosmetiikkaa. Shampoopala ei mullakaan toiminut, ei niin ollenkaan (jätti tukan tahmaiseksi ja ällöksi), ja Ole Hyvä -sarjakin teki tukasta kummallisen tuntuisen, tais jättää likaiseks. Laveralla oli muistaakseni ihan hyviä shampoita, niiden kokeilusta on kyllä pari vuotta, mutta hoitoaineet oli liian hoitavia (musta tuntuu, että luonnonkosmetiikkashampoon kanssa ei välttämättä tarvitse hoitoainetta lainkaan). Kirjeessäkin tätä asiaa nyt sivusin, kun mullahan nuo luonnonkosmetiikkashampoot merkistä huolimatta jätti hiuspohjan rasvaiseksi, jos ei heti niin ainakin seuraavaksi päiväksi. Parhaiksi koin silti Logonan sitruunamelissashampoon ja Santen Lava Power -shampoon. Hoitoainetta jos tarvitsee, niin Santen Brilliant care on suosittu ja toimii joillekin tosi hyvin, ja Logonalla on sellanen vihreä hoitoaineputeli (joku vehnäproteiinihoitari) joka on myös ihan jees. Jos ei kärsi tukan liiallisesta rasvaisuudesta, niin luulisin että nää toimii hyvin.

Juonenkäänne piilee siinä, että kyllästyin rasvalettilookkiin, ja vaihdoin marketin TreSEMMÉ Naturals -sarjan shampooseen ja hoitariin (ei parabeeneja/silikoneja sekä vähemmän sulfaatteja), ja nyt vaikuttais siltä että tukka on parempi ja ilmavampi, ja saan mahdollisesti pidennettyä pesuväliä 1x/vko (ennen 2x/vko). TreSEMMÉ tuntuu pesevän tarpeeksi muttei liikaa, ja hoitari ei oo turhan raskaan oloista. Lisäksi luonnonkosmetiikassa on tosi huonosti muotoilutuotteita (ainakaan mulle sopivia), ja nyt mulla on käytössä TIGIn Save the earth -"ekompi-sarjan" straightener, joka on tosi jees tällaselle säkkäräkäkkärätukalle. Sitä voi käyttää myös suoristusraudan kanssa, luonnonkosmetiikassahan ei tällaisia kuumuussuojatuotteita oo ollenkaan.

Olishan se kiva olla 100% eko kosmetiikankin osalta, mutta ainakaan mulla tietyt tuotteet ei näköjään yksinkertaisesti vain toimi (hiustuotteiden lisäksi deodorantti). En kuitenkaan halua haista hieltä tai kulkea enää pää rasvasta kiiltäen... Onneksi em. tuotteet poislukien muut ekokosmetiikat toimii - käytössä on omien hygieniatuotteiden (vartalovoiteet, suihkugeelit, kasvovoiteet, -puhdistustuotteet ja meikit, jopa hammastahna) lisäksi myös pyykinpesuaineet ja tiskineste (ecover), jotka on kaikki loistavia. Hiustuotteiden ja deodorantin kohdalla on pitänyt sitten vähän joustaa "normaalikemikaalien" puolelle, mutta niistäkin oon koittanu valita ne vähemmän huonot vaihtoehdot.

Selviskö Santen hiusväriainesosaluettelon kummallinen "muutos" missään vaiheessa? Siis se kun hennapurkissa oli yhtäkkiä INCI-koodit muuttuneet, vaikka sisältö sitten vissiin ei (maahantuojan mukaan)?

Anneli kirjoitti...

Sinähän olet tarkasti perehtynyt tuoteselosteisiin.
Minä laiskana ostan vaan ja luen että on varmasti shampoota :)

Hehkuvainen kirjoitti...

Taika: minäkin käytin aikoinaan Elokuun shampoita, tykkäsin niistä kovasti. Siinä olet ihan oikeassa, että balanssi pitää olla. Luulen, että nyt käyttämäni shampoo on jopa hiukan liian hoitava ja ravitseva, ehkä olisi parempi vaihtaa pian neutraalimpaan tavaraan.

Mustikkamaa: pitkät kommentit ovat sallittuja ja tervetulleita :D. Ei luonnonkosmetiikkashampoon kanssa tarvitsekaan hoitoainetta - tai näin sanoi ainakin ekokampaajani. Ja olen samaa mieltä. Kun en käytä muotoilutuotteita enkä tee mitään käsittelyjä (föönausta tai muutakaan), niin tämä minun pääni on tällainen pesua vaille valmis :D.

Onneksi nykyään on näissä aineissa todella hyvin valinnanvaraa. Ja mielestäni omasta hyvästä olosta ei tarvitse tinkiä; jos luomu ei ole se paras vaihtoehto niin sitten siihen ei tarvitse tyytyä vain sen takia että olisi eko.

Eikä muuten ole kuulunut mitään hiusväriasiaan liittyen! Olen melkoisen pettynyt.

Anneli: vielä olisi paljon asiaa tutkittavana - ja mukavaa puuhaahan se on kun on asiasta kiinnostunut. Vaan peseytyyhän se pää tosiaan vähemmälläkin vaivalla ja miettimisellä ;).

Mustikkamaa kirjoitti...

Tukkataisto jatkukoon... Tein mielenkiintoisen havainnon! Kolmivuotisen luonnonkosmetiikkashampookauden (sanahirviö!) aikana hiukset ei oikeestaan ikinä haisseet vaikka olisivatkin tuntuneet likaisilta tai mähmäisiltä. Huonon hiuspäivän huomasi oikeastaan vain itse omista tuntemuksistaan (säkkäräkäkkärähiuslaadulla on puolensa, mutta kieltämättä käkkäränkuiva hiuslaatu yhdistettynä rasvaiseen hiuspohjaan on hankala). Noh, nyt muutaman viikon normishampoota (TreSemmé Naturals) käyttäneenä huomaan, että hiukset on pesun jälkeen ihanan ilmavat ja raikkaat, mutta likaantuessaan alkavat vähitellen haiskahtaa sellaiselta "päänahalta", you know. Ja tosiaan tää sai mut tajuamaan, ettei luonnonkosmetiikan kanssa ollut hajuongelmia tukan kanssa! Saattaapi olla, ettei pesuväli ihan heti pitene kerta viikkoon, vaan pysyy nyt ainakin 2x viikossa. Ja voihan tietty olla sekin, että pipo hautoo ja aiheuttaa hajuja. Taisto jatkukoon ...mission impossible?... Ehkä pitäis kokeilla myös olla ilman suoristusrautaa jonkin aikaa, se kyllä vie tuuheutta pois (ja saa tukan sähköiseksi näillä pakkasilla). Tahtoo luonnonsuorat hiukset nyyh.

Ja toisenkin havainnon tein. Epäilen, että hennaväri oli osasyy hiustenlähtöön. Olen nyt puolisen vuotta ollut värjäilemättä, ja tukka tuntuu paksummalta. En ole halunnut ajatella asiaa kun hennasta olen niin tykännyt, mutta värjäyksen jälkeen hiukset on tuntunut monesti puolta ohuemmalta... taitaa tukan väristä tulla pikku hiljaa naturel :). Muodikas maantienharmaa.... Ja juurikasvuhan on muotia myös ;).

Hehkuvainen kirjoitti...

Mielenkiintoinen huomio tosiaan! Eipä ole tarvinnut kärsiä tuosta "päänahka"hajusta (tiedän sen kyllä, tunkkainen ja yök on), en tiedä onko se ekoshampoon ansiota vai mitä. En taida siirtyä muihin aineisiin tätä selvittääkseni :P.

Vaikka henna onkin sellaisenaan vallan hoitava, en yhtään epäile teoriaasi siitä että se on ollut osasyyllinen hiustenlähtöön. Nämä ovat välillä niin mystisiä juttuja, ja ainakin yksilöllisiä, niin että jos tuntuu paremmalta ilman niin sitten kannattaa olla ilman. Juurikasvu on aina muodissa :D.