15.11.2012

Aukene, maa!


Olen aivan varma että sairaalassa makoilu tuhosi osan aivoistani. Ehkä ne laittoivat sen tippaletkun kautta jotain liuotteita niin että olen tyhmentynyt kovasti. Tuntuu nimittäin siltä että olen sählännyt töissä oikein huolella viime aikoina. Tänään kaikki huipentui megamokaan.

Rouva A kyseli minulta sähköpostilla eräitä veroasioitaan. Minä sitten kirjoitin vastaukseksi pitkät löpinät ja itseeni tyytyväisenä lähetin ne - Herra B:n sähköpostiosoitteeseen. Siis täysin väärälle asiakkaalle!

Lähetin kyllä vastauksen rouva A:lle(kin), joten hän ei ehkä epäile mitään omituista. Ellei sitten kuule virheestäni herra B:ltä, he kun sattuvat tuntemaan toisensa. Great.

Herra B kyllä varmasti ihmettelee saamaansa sähköpostia. Onneksi kirjoittelin sen verran yleisluonteisia asioita, ettei mitään erittäin salaista tai luottamuksellista paljastunut. Pomo, jolle tietysti kauhuissani selitin mitä olin tehnyt, oli sitä mieltä että ellei rouva A tai herra B asiaa ihmettele, emme selittele.

Kyllä hävettää. Ei yhtään auttanut se, etten kuulemma ole ensimmäinen jolle käy näin. Kyllä se vaan kovasti kirpaisee, kun taas kerran huomaa olevansa ihan tavallinen kuolevainen. Niisk.

6 kommenttia:

Urpo Turpo kirjoitti...

Kyllä se vaan kovasti kirpaisee, kun taas kerran huomaa olevansa ihan tavallinen kuolevainen. Niisk.

Voi rassukkaa, kun karu totuus paljastui. :D

Hehkuvainen kirjoitti...

Kupla poksahti, Hehku tipahti :D. Elämä on rankkaa. ;)

Anneli kirjoitti...

Ei meistä kukaan ole täydellinen !
Minulla on taas pää flunssan takia täynnä räkää ja syytän kaikkia sekoilujani siitä :)

Mustikkamaa kirjoitti...

Virheitä sattuu :). Mutta toisaalta, onneksi tässäkään tapauksessa no harm done (ainakaan mitään vakavaa). Itellä on duunissa ehkä virheiden suhteen vieläkin isommat paineet (kun oma vaatimustaso on vielä yleensä aika kohtuuttomankin korkealla, enkä tietenkään halua vähätellä sinun paineita), kun virheet myös maksaa. Sen lisäksi että virheen sattuessa aikaa kuluu enemmän (työaika maksaa) niin joutuu sitten vielä uusintamateriaalitkin laskemaan päälle, ja niitähän nyt seuraillaan. Mutta niin, ei niiltä virheiltä silti kukaan voi täysin välttyä, ja se pitäis vaan jotenkin hyväksyä. (Ja tuhannen kerran taas pahoittelen kirjeen viivästymistä...)

Sari kirjoitti...

Kyllä virheitä tekevälle sattuu! Itse aikoinaan kesätyöläisenä soitin pankista asiakkaalle ja kerroin, että tilin kate ei riitä. Paha vain, että numero oli siirtynyt toiselle yrittäjälle.....silloin vasta hävetti!!!
Mutta aivan taatusti sairastamisella on osansa tilanteessasi. Varsinkin kun selvyyttä ei ole saatu etkä ole ihan kunnossa, niin kyllä se alitajunnassa vaivaa....tsemppiä!

Hehkuvainen kirjoitti...

Anneli: voihan tauti, taas se on sinua kiusaamassa! :( Menisi nyt pois, vaikka onhan se kivaa että on sekoiluille joku tekosyy ;).

Mustikkamaa: onneksi ollaan mitä ollaan, ja virheistämme selviää yleensä häpeällä ja rahalla. Ettei olla vaikka lääkäreitä, joiden virheet voi pahimmillaan olla kuolettavia :/.

Sari: ups! No, sinähän et voinut sitä numeron siirtymistä tietää mitenkään. Kyllä nämä ajatukset meinaavat vähän turhan paljon pyöriä omassa olossa ja sairastamisessa, se on sitten pois kaikelta muulta... keskittymiskyky nolla.