25.7.2012

Yöllinen draama


Heräsin aamuyöstä. Miksi, sitä en tiedä eikä se ole tärkeää. Havaitsin vain olevani hereillä, ja sitten se iski. Pelottavan kirkkaana päähäni pälkähti kauhistuttava ajatus: en muista miten pääsen uudestaan uneen. En muista kuinka se tehdään!

Sekunnin murto-osan ajan hirvitti. Sitten välähti. "Ai niin, pitää vain kääntää kylkeä."

Käänsin kylkeä, suljin silmäni helpottuneena ja jatkoin syviä ja hyviä unia.

4 kommenttia:

Anneli kirjoitti...

Hui millainen draama. Onneksi keksit ratkaisun :)

Terveisin yksi todella surullinen virkkaaja :((

Mustikkamaa kirjoitti...

Mun yölliset draamat on lähinnä valveunia. Mm. pari yötä sitten joku nainen etsiskeli rannekorujaan jotka olin hukannut ja lupasin etsiä ne. Sit se tuli viel uudestaan saman yön aikana :D. Jos herään öisin, en uskalla katsoa kelloa (mulla on digitaalikello makkarissa) kun tiedän et sitten en enää saa unta... kumma juttu.

Yamaba kirjoitti...

Se oli hyvä yöllinen draama.

Hehkuvainen kirjoitti...

Anneli: otan osaa :(. Toivottavasti aika lievittää tuskaa, ja saamme taas nähdä sen innostuneen Annelin josta niin tykkäämme.

Mustikkamaa: valveunet eivät kyllä kuulosta mitenkään hauskoilta :/. Onneksi ei ole pakko katsoa kelloa, jos tietää että siitä tulee päähän sellainen vinksahdus että unetkin menee :P.

Yamaba: loppu hyvin, kaikki hyvin :).