28.6.2012

Projekteja


Anoppikokelas kaiveli juhannuksena valtavia lankavarastojaan ja lahjoitti minulle osan aarteistaan:


Katsokaa nyt näitä herkkuja ja vihertykää kateudesta: 600 grammaa sataprosenttista suomalaista villaa! Väritkin ovat juuri sopivan maanläheisiä ja tietyllä tapaa murrettuja, eivät turhan räikeitä vaan uskottavia ja yhteensopivia. Näen jo mielessäni eräänlaisen raitaprojektin, saapa nähdä toteutuuko.

Keli on sopivan viileä villan ajatteluun, ja sormia syyhyttäisi päästä puikoille. Tilannetta ei hirveästi helpota se, että nappasin kotikotona käydessä mukaani lankaa, joka on odottanut vintillä vuosikaudet. Se on odottanut oikeaa ideaa ja nyt uskon sen keksineeni.

Vaan nämä ideat ja langat saavat odottaa, sillä kesken on monta muutakin juttua. Melko poikkeuksellisesti tilaustöitä on oikein jonoksi asti (yleensä en niitä edes ota tehdäkseni) ja omia tekeleitä pyörii kämpässä yllättävän sitkeästi. Onneksi miehellä on ainakin vielä ollut riittävästi kärsivällisyyttä nuppineula-ansojen ja lankaviritelmien väistelyyn...

3 kommenttia:

Anneli kirjoitti...

Voi sinä onnellinen.
Minä olen niin vihreä, että on mentävä kiireesti takaisin omaan blogiin :)

Urpo Turpo kirjoitti...

Ooh! 600 grammaa villaa. Ja vielä sataprosenttista! Uiuiui... :P

Hehkuvainen kirjoitti...

Anneli: no toivottavasti uskallat kuitenkin myöhemmin tulla vielä takaisin ;D.

Urpo Turpo: sinuun tämä ei tainnut oikein tehdä vaikutusta :D. No, eihän se minulta pois ole jos et ymmärrä hyvän päälle ;).