4.6.2012

Ongelmia lakanoiden välissä


Mieheni on huono sängyssä.

Ja nyt kun sain varmasti kaikkien jakamattoman huomion (te perverssit!), voin paljastaa totuuden: raflaavasta alusta huolimatta kyse on nyt nukkumisesta, ei mistään sen jännemmästä. Mutta oikeasti, on se vaan huono.

Arkena sarastusvaloni lempeä herätysääni soi kuudelta. Minä nousen heti, mies kääntää kylkeä ja uinuu onnellisesti vielä puolisen tuntia (joskus vähän pidempäänkin, mutta nousee viimeistään seitsemän maissa antamaan lähtösuukon). Eikäpähän tässä mitään, hyvä näin. Mutta ne viikonloput! Minä herään puoli kahdeksalta siihen kun mies pyörii ja ähkii vieressä. "Olen ollut hereillä jo tunnin, en jaksa enää. Menen keittämään kahvia."

Ei näin! Kun kerrankin saisi nukkua pitkään (eli edes kahdeksaan) niin eikö ukko pomppaa ylös samaan aikaan kuin arkena, pirteänä kuin peipponen. Mikä sitä oikein vaivaa?! Sanoo että on minun vika, kun olen totuttanut sen heräämään arkena aikaisin. Entä sitten, kysyn vaan. Minä sentään osaan käyttäytyä ja nukkuisin viikonloppuna luultavasti yhdeksään asti vaikka arkena heräänkin kuudelta. Ja jos heräisin viikonloppuna aikaisemmin, pistäisin silmät kiinni ja nukkuisin lisää.

Joku roti.

5 kommenttia:

Mrs.Marple kirjoitti...

Rutiinit tuo turvallisuutta elämään.

Ja kyllä, jakamaton huomio!
:D

Kyllä kuulkaas piti nopeesti klikata lukemaan blogipäivitystä kun näin otsikon x)

Tanja kirjoitti...

Meillä noita ongelmia sängyysä on mulla. Mä olen se aamuvirkku, joka nousee ennen kahdeksaa oli arki tai pyhä. Nörtti taasen voi ihan hyvin lähteä arkena töihin viideltä, mutta nukkua ruususen unia viikonloppuna vaikka kymmeneen. Mä en vaan kykene moiseen, paitsi ihan vahingossa!

Hehkuvainen kirjoitti...

Mrs.Marple: minä ylläpitäisin mielelläni sellaista rutiinia, että viikolla herätään aikaisin ja viikonloppuna myöhempään ;). No, ehkä on ihan hyväkin ettei mene viikonloput nukkuessa. Tosin voisi sitten malttaa mennä nukkumaan ajoissa jos kerran heräilee aikaisin...

Tanja: osanottoni Nörtille. ;) Ei vaan, oikeasti on ihan kivaa herätä ajoissa. Menee koko päivä ihan sumussa jos nukkuu liian pitkään. Mutta kaipaan sitä että voisin nukkua just niin pitkään kuin nukuttaa (silläkin uhalla että nukuttaa liian pitkään).

Yamaba kirjoitti...

Meillä on rytmit samantyyppiset kuin teillä, mutta ei siitä ole ongelmaa ollut. Vaimo herää viikolla klo 6 Albinonin adagioon ja viikonloppuisin nukkuu rauhassa 9-11 asti. Minä herään joka aamu tasaisesti 5-6 aikaan ennen musiikin alkua, häivyn hiljaksiin makuuhuoneesta käyttämään koiran aamulenkillä ja aloitan työt. Herätän arkisin vaimon 6.20 jos se ei ole itse onnistunut heräämään. Mutta meillä on parin vuosikymmenen kokemus hoitaa nämä rytmit niin ettei niistä tule ongelmaa.

Hehkuvainen kirjoitti...

"Olen jo tottunut sinuun, ystävä hyvä, niin kuin totutaan epävireiseen pianoon." -Tommy Tabermann