15.3.2012

Normipäivä


Sarastusvaloni herättää minut kuudelta. (Vessassa käyvä mies yleensä kahdelta tai kolmelta, mutta sitä ei lasketa.) Pesen nassuni, pistän illalla valmiiksi laitetut vaatteet päälleni ja siirryn keittiöön. Valmistan eväät töihin ja aamiaista syödessäni teen pienen nettikierroksen (sähköposti, päivittyneet blogit ja uutisotsikot). Hammaspesu, pusu miehelle ja siirtyminen bussipysäkille. Kello on 07:10.

Bussi kuljettaa keskustaan asti, siitä kävelen töihin puolisen tuntia. Voisin ottaa toisen bussin ja säästää aikaa vartin verran, mutta mieluusti otan aamuun pienen kävelyn oli keli mikä hyvänsä. Toimistolla olen vähää vaille kahdeksan, täydessä työn touhussa kahdeksalta. Ja sitä touhua riittää sitten kello neljään asti.

Palaan kotiin joko suoraan tai ruokakaupan kautta, osan matkasta kävellen ja osan bussilla. Eli sama kuin aamulla mutta vain eri perin. Jos on kiva keli ja jostain syystä reilusti aikaa, kävelen koko matkan ja silloin siihen menee noin puolitoista tuntia. Harvoin on niin reilusti aikaa.

Kotona alkaa moniajo. Laitan ruokaa, siistin kämppää, pesen pyykkiä, kastelen kukkia, teen uuden nettikierroksen, käyn suihkussa ja syön. Kello on 18:30-19:00. Sitten alkaa se oikeasti vapaa aika, jonka voin käyttää juuri niin kuin haluan. Sitä ei kestä kauaa, sillä yhdeksältä on aloitettava iltatoimet. Viimeistään kymmeneltä on syytä olla sängyssä ja vankasti vaakatasomatkalla Höyhensaarille.

Mitä sitten teen silloin kun ehdin tehdä jotain?

Päivitän blogia, askartelen, tapaan ystäviä, kirjoitan sähköisiä ja perinteisiä kirjeitä, teen kakkostöitä, hoidan arjen askareita ja etenen miehen kanssa jossain ajankohtaisessa sarjaprojektissa. (Saatiin juuri päätökseen Downton Abbeyn ensimmäinen kausi, josta ihkuilua myöhemmin. Nyt on meneillään Walking Deadin toinen kausi. Jonossa on ainakin Sons of Anarchyn toinen kausi ja kovasti odotetaan Game of Thronesin kakkoskautta.)

Jokaiseen viikkoon on yleensä mahtunut 1-3 sosiaalista tapahtumaa (jolloin ne normiaskareet tietysti jäävät). Eilen kävin tekemässä tupatarkastuksen ystäväni uudessa omakotitalossa (hieno oli!). Huomenna juhlistetaan yhdellä porukalla kevätpäiväntasausta. Lauantaina on luvassa pienemmän poppoon saunailta. Ensi viikolle on sovittu vain yksi kahvihetki, mutta eiköhän siihen muutakin keksitä.

(Mistä muuten tulikin mieleeni se, mistä en sitten ollenkaan tykkää. Siitä, että oikein hyvä ja läheinen ystävä alkaa seurustella ja unohtaa sitten minut kokonaan. Tekee tapaamisesta oharit eikä edes hyvitä sitä. Lupaa soittaa muttei soita. Ei vastaa sähköposteihin. Sitten kyllä soittaa kun tarvitsee apua esim. sairaan lapsen hoitoon, mutta muuten ei muistakaan. Voipi olla etten kohta muista minäkään. Ihan vaan tiedoksi.)

Minusta tuntuu että aikaa omalle kivalle on liian vähän. Jos johonkin sitä lisää saisin, niin käyttäisin sen käsitöihin ja askarteluun, sekä kavereiden tapaamiseen. Niin ja ihan vain olemiseen. Siihen että ehtii leikata varpaankynnet. Eikä se kai huonoa tekisi, jos vähän liikkuisikin välillä.

Kävin sunnuntaina astangajoogassa, kun sain mieheltä ilmaisen käyntikerran. Nyt pääsen jo kävelemään melko normaalisti. Piti sitten tehdä niin tosissaan, että löysin aivan uusia lihaksia ja vammautin ne samantien. Ei tartte taas vähään aikaan urheilla.

Näin mennään vielä puolitoista kuukautta. Huhtikuun lopussa päättyy määräaikainen työsopimukseni, ja toukokuu on vielä tuntematonta tulevaisuutta.

2 kommenttia:

Anneli kirjoitti...

Tuntuu siltä osin tutulta nuo aamutoimesi. Itsellänikin on niinkuin uusintaa joka aamu.
Kaikki tapahtuu melko lailla samaan aikaan, JOKA AAMU :)
Muuten minulla on se virkkaus kädessä...no ei tietenkään ruokaa laittaessa, mutta muuten kotona ollessa koko ajan :DD

Vai olet sinäkin se "itsepäinen pässi", niinkuin minäkin. Eikä meillä ole montaa päivää eroa synttäreillä !

Mukavaa viikonloppua !

Hehkuvainen kirjoitti...

Taas yksi päivä takana, ja seuraava on edessä...
Kyllä sää siihen tahtiin niitä käsitöitä teetkin että pakkohan sulla on olla koukku kädessä alvariinsa! :P
Hyvää syntymäpäivää siis sinulle, kun kerran se aika vuodesta lähestyy :).