6.11.2011

Viikon hyvä työ


En ole unohtanut tämän vuoden "älä osta mitään turhaa" -projektiani, vaikken ole siitä taas vähään aikaan mitään maininnutkaan. Tosin ei se aktiivisesti ole mielessä, sillä ostan oikeasti niin vähän tavaraa, että oston tarpeellisuutta ei juuri tule erikseen pohdittua.

Viime aikoina olen ruoan ja hygieniatarvikkeiden lisäksi ostanut lähinnä muutamia askartelujuttuja. Ne ovat tulleet joululahjuksiin, eli täysin tarpeettomia ne eivät ole olleet. Sitä paitsi ne eivät jää minulle, vaan matkaavat eteenpäin.

Yhden puisen leikkuulaudan ostin, ja se jää tänne asumaan. Lisäksi sain kaverilta kahdet housut ja puseron. Ai niin, ostinhan minä itselleni uuden taskukalenterin, se voidaan varmaan laskea kestohyödykkeeksi. Tavaramäärä on siis kasvanut viidellä.

Mutta poistojakin olen tehnyt! Peräti 13 vaatetta ja viisi kynttiläjuttua (esim. yksi rikkinäinen kynttilänjalka). Niin ja se puhelimeni, joka päätti hajota. Tavaramäärä on siis pienentynyt reippaasti. Tosin ei se missään oikein näy...

Puhelimeen liittyykin otsikossa mainittu viikon hyvä työ. Päätin laittaa hajonneen kännykkäni kierrätykseen, ja mies antoi kaksi rikkinäistä puhelintaan samaan lähetykseen. Emme uskoneet, että niistä romuista enää mitään hyvitystä saisi, mutta arvelimme että jos jotain tulee, niin ne rahat saa kierrätysfirma sitten lahjoittaa yhteistyökumppanilleen eli Syöpäsäätiölle. Jotain kelpaavia osia lähettämissämme puhelimissa täytyi olla, sillä lopulta kolmesta puhelimesta kertyi hyvitystä 8 euroa ja 46 senttiä.

Loistohomma! Me pääsimme näppärästi eroon turhista puhelimista, luurit menivät asialliseen kierrätykseen ja Syöpäsäätiö sai muutaman euron lahjoituksen.

Tavarasaldo 2011: -49

Ei kommentteja: