26.10.2011

Hyvät ja huonot


Aloitetaan niistä huonoista.

Juuri kun ehdin olla jo aivan kypsä rägädaudiini (joka ei vieläkään ole täysin parantunut), alkoi kurjasti tuntua virtsatietulehduksen oireita. Sen verran hämärä oli pikatestin tulos, että viikon antibioottikuurihan sieltä tuli. Ehdin sen jo aloittaa ennen kuin selvisi että viljelytulos oli sittenkin negatiivinen.

Aloitettu antibioottikuuri on kuitenkin syytä syödä loppuun. Lääkkeiden syöminen varmuuden vuoksi ja luultavasti turhaan ei ole lempipuuhaani. Toisekseen se jätti edelleen arvoitukseksi sen miksi tuntuu kurjalta. Viikon päästä on sitten aika gynelle, joka saa arvioida tilanteen uudestaan jos olo ei ole parantunut.

Labran neito kysyi ystävällisesti että voisiko kyseessä olla sukupuolitauti. Sanoin sen olevan äääääääärimmäisen epätodennäköistä. Pomon kanssa kierosti vitsailtiin, että melko pitkä itämisaika näillä miehen Thaimaan tuliaisilla... Huono huumori sikseen: ei ole kivaa, kun on molemmat päät vähän epäkunnossa. Alkaa pinna kiristyä.

Lisäksi puhelimeni hajosi. Sisko soitteli eikä voinut kuin huudella haloota kun ei kuullut mitä minä sanoin. Ensin luultiin että siskon puhelin prakaa, mutta parin testisoiton jälkeen selvisi että vika on täällä päässä (sekä ylä- että ala-, heko heko). Muuten tuntuu toimivan ihan mainiosti, mutta kukaan ei kuule puhettani. Ei niin että minulla mitään kovin kivaa sanottavaa olisi siinä vaiheessa ollutkaan.

Minulla on kyllä kaksi toimivaa varapuhelinta, mutta niissä ei ole kalenteria tai edes kunnon muistutustoimintoa, jota ilman en oikein enää osaa ollakaan. Piti siis vaihtaa miehen kakkospuhelimeen. Se on sellainen Nokian yrityssarjalainen, aivan kamala peli. Ihan liian tekninen ja hankala (ei ole vaikeaa huomata mistä Nokian alamäki alkoi). Ärsytti.

Kaiken kukkuraksi kaiken tämän piti tietysti tapahtua juuri silloin, kun töitä on ollut vähemmän kuin olin toivonut ja tuleva tili on laihanpuoleinen. Ei todellakaan ole nyt varaa ravata lääkäreiden tykönä ja ostella lääkkeitä tai uusia puhelimia. Olo on ollut köyhä ja kipeä. Bad mojo vaanii.

Mutta onhan sitä ollut hyvääkin.

Lauantaina pidettiin tyttöjen kanssa joulukorttiaskarteluhetki. Oli oikein kivaa ja oltiin hirveän tuottoisia. Ideoita pursusi ja niitä jaettiin. Joukossa on voimaa! Saalista voi tietysti esitellä vasta vähän myöhemmin, ettei paljasta kaikkia yllätyksiä.

Olin pari päivää töissä entisessä harjoittelupaikassani ja se oli mukavaa. Oli hauskaa nähdä miten paljon uutta on oppinut harjoitteluajan jälkeen. Lisäksi pomoni laski palkkani hiukan väärin - minun edukseni. Huomasi kyllä virheensä mutta sanoi ettei jaksa korjata sitä kun on niin pienestä kiinni.

Olen alkukankeuden jälkeen saanut uuden puhelimen paremmin näköisekseni. Nyt minulla on siinä söötti Totoron kuva taustana ja Terminatorin tunnari soittoäänenä. Nyt se on paljon parempi. Ja ehkä se käyttäminenkin alkaa parin päivän näpräilyn jälkeen tuntua helpommalta.

Ja tänään on viimeinen antibioottipäivä. Ja ehkä jossain vaiheessa räkää tuottavat solut vain kertakaikkiaan kuolevat väsymykseen ja loppuu tämä honotus.

Kyllä tämä tästä.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minkälainen ihminen selvittelee alapäävaivojaan pomon kanssa?????

Alitsa kirjoitti...

Jopas täällä on joku oikein sydämistynyt kommentoimaan! :D Minkälainen ihminen puhuu "alapäävaivoista" kun on puhe hyvinkin ärsyttävästä asiasta kuin mystiset virtsatievaivat? Kun ne ovat mitä ovat ja joskus hurtti huumori (ja siis nauru) helpottaa oloa kummasti. Itse en noin voisi tehdä, mutta se ehkä kertoo jotain enemmänkin työpaikkani hengestä kuin omasta moraalistani. Eikä se kerro välttämättä hyvää.

Alapää on yhtä ärsyttävä kipeänä kuin yläpääkin! Eikä yhtään sen enemmän hävettävä. Hassu olet, anonyymi!

Anonyymi kirjoitti...

Minkälainen ihminen?

Avoin ja välitön.

Alitsa kirjoitti...

"Minkälainen ihminen?

Avoin ja välitön."

Täysin samaa mieltä! Tällainen Hehku juuri on! :)

Hehkuvainen kirjoitti...

Alapää, hähhähhää, trollia se hämmentää... *lauleskelee*

Minä juttelen vaivoistani sujuvasti kenen kanssa tahansa! :D Jos pomo selvittelee minulle omia vaivojaan, luulen että voin tehdä samoin. Sitä paitsi sain häneltä työpäivän päätteeksi kyydin labraan. :)

Susikairan akka kirjoitti...

Hmmmmmm........... Jäin miettimään minkälainen ihminen ei selvittele vaivojaan pomon kanssa...? Jetstats. Joo, kyllä minäkin lörpöttelen asiani mutkattomasti, niin ylä- kuin alapäänkin ja ihan siltä väliltäkin. Ja poonuksena usein kerron myös muiden perheenjäsenten juttuja, ne kun saattaa välillä myös vaikuttaa omaan työntekoon, tai tekoaikoihin. Lapsen lääkäri, oma gyne,lapsen tarapia, oma hammaslääkäri...

Hehkulle pikaista paranemista, puuhpuuh, puhallan täältä kaukaa kylmästä pohjolasta ja vaikka molempiin päihin ;D

Hehkuvainen kirjoitti...

Ei saa puhaltaa alapäähän, Akka! :D :D (Kiitos kumminkin.)