18.5.2011

Pitkästi sitä sun tätä


Istuin aamupäivän "koulutuksessa" eli tilaisuudessa, jossa kolmen yrityksen edustajat kertoivat miksi juuri heidän palvelujaan kannattaisi hyödyntää verkkolaskutuksessa. Iltapäivän sain vapaaksi, joten ehdin ehkä vihdoin kirjoitella viime aikojen tapahtumista.

Huomenna menen heti aamusta työhaastatteluun. En ole itse hakenut töitä, vaan opettajani soitti headhunterina että mahtaisinko olla kiinnostunut yhdestä paikasta. En tiedä, mutta menen ottamaan asiasta selvää. En tosiaan tiedä millaisesta työstä on kyse tai millaista sopimusta olisi tarjolla, mutta huomennahan se sitten selviää.

Jos se paikka ei ole minulle sopiva niin joku muu varmasti on. Joku työ on tietysti jossain vaiheessa löydettävä. On vähättelyä sanoa että minua tympii Elämän se osa, joka tekee miehestä elättäjäni kun valmistun. En saa työttömyystukea (vai mikä sen rahan nimi nykyään onkaan) enkä toimeentulotukea, en mitään. Työttömyyteen tulee kurja bonus siitä, että pitää anella mieheltä ruokarahaa. "Kulta, voisinko tällä viikolla ostaa juustoakin?"

No, tästä huolimatta en mieti nyt töitä tai työn hakua, vaan suuntaan katseeni kohti ihanaa kesälomaa, josta pääsen nauttimaan reilun viikon päästä.

Viime viikonloppu oli kaikenkaikkiaan mainio. Lauantaina saimme päivällisvieraan ja syönnin jälkeen suuntasimme ystävien pariin viisustudioon. Vaikka kisat menivät Suomen osalta odotetun huonosti, niin kisastudion tunnelma korvasi kyllä puuttuvan menestyksen. Siitä onkin aika kauan, kun olen viimeksi kotiutunut niin myöhään. Ja syykin on kyllä ihan selvä: meinasin ihan täysin nukahtaa kyläpaikan sohvalle jo ennen puoltayötä.

Sunnuntaina saimme kestitä toista vierasta ja nauttia paremmasta kisamenestyksestä. Pakkohan se kiakkofinaali oli katsoa. Yleensä pitää varautua siihen, että Ruotsi tasoittaa viime minuuteilla ja voittaa jatkoajalla, mutta nyt saikin sitten melko rennoissa tunnelmissa katsoa ottelun loppuosan. Melkein kävi jo sääliksi niitä Svenssoneita, oli se niin karua teurastusta.

Niin hieno asia kuin voitto onkin, ei se tähän minun elämääni mitenkään suuresti vaikuttanut. Aamulla olivat bussimatkalaisetkin tavallisen hiljaisia ja myrtyneen oloisia. Kaikki tuijottivat harmaina ikkunasta ulos ja koittivat käynnistyä päivän töihin. Satoikin.

Mutta tänään oli aamubussissa elämää: satuin kuulemaan neljän nuoren miehen reipasta keskustelua. Pojat näyttivät juuri sellaisilta ihan melkein täysi-ikäisiltä, jotka ajelevat mopoautoilla ja hengailevat kulmilla räkimässä. Olin positiivisesti järkyttynyt, kun pojat kävivät fiksua keskustelua vakavista aiheista, kuten kuolemanrangaistuksesta, oikeuskäytännöistä, vanhusten hoidon tilasta ja sen sellaisesta. Jotenkin iski hämmentynyt epäusko, että miettivätkö tuon ikäiset pojat oikeasti tällaisia asioita. Keskustelu oli paitsi sisällöltään hyvä, myös rakenteellisesti kuin paraskin paneeli. Uskoni Suomen nuorisoon on mennyt monta kertaa, tänään se palautui piirun verran.

Tänään on luvassa vielä lauluharkat ja elokuvakäynti. Miehellä on muutamia sarjalippuja, joiden viimeinen käyttöpäivä lähestyy uhkaavasti. Ensi viikollakin käydään siis elokuvissa (ehkä kahdesti), joten jos vain jaksan inspiroitua, olisi leffa-arvostelujakin luvassa.

Huomenna katselemme elokuvaa kotona vieraiden kera. Lauantaina on tiedossa yhdet tuparit, mutta ehkäpä loppuviikkoon jää tilaa myös John Adams -projektillemme. Poliittisten puheiden seuraaminen on yleensä ottaen asia, jota vältän kuin ruttoa. Mutta tässäpä on sarja, jonka kohdalla voin tehdä poikkeuksen. Joku voisi sanoa (ja on jossain keskustelupalstalla sanonutkin) sarjaa tylsäksi ja pitkäveteiseksi. Ehkä niin, jos haluaisi että koko ajan räiskyy ja paukkuu.

Minusta juuri dialogi tekee tästä sarjasta hyvän. Tottahan pidän myös 1700- ja 1800-luvun muodista ja wanhan maailman kuvauksesta, mutta vasta puheet saavat ne kulissit elämään. Näyttelijät ovat kerrassaan huikeita ja palkintonsa ansainneita. Harvoin näkee televisiosarjassa niin vahvoja tunteita kuin tässä. Eikä musiikkikaan huonoa ole:


Ihan näin hienoihin suorituksiin en itse ole musiikillisesti päässyt. Mutta bassoa käyn edelleen soittelemassa (melkein joka viikko). Ja niin kuin kuvablogissa tulikin vihjailtua, neljä biisiä on jo nauhoitettukin basson osalta. Oli se vaan ihmeellistä, en ole koskaan ollut äänittämässä aiemmin. Tai kotonahan tuo nytkin tehtiin, mutta sellaisilla laitteilla etten koskaan ole itse käyttänyt.

Kitaristillamme on suuria suunnitelmia ja hurjissa haaveissa ajatus, että alkukesästä saisimme jonkinlaisen kolmen laulun demon kasaan. Minun pitäisi kai vielä jotain kansitaidetta väsätä, ja yhteen kappaleeseen laulaa taustat. Saapi nähdä. Ja saapi nähdä kehtaako sitä tuotosta sitten päivänvaloon laskea, ehkäpä ei. Kauheaa sontaa, josta on paras vaieta. Iäksi.

13 kommenttia:

Mustikkamaa kirjoitti...

Miten niin et saa työttömyyspäivärahaa, josset valmistumisen jälkeen löydä heti töitä :o??

(Kirjeen kanssa kestää hävettävän kauan, paljon olis kerrottavaa, mutta harjoittelu vienyt voimat, vaikka olenkin viihtynyt hyvin. Eiköhän kirje kuitenkin löydä perille ennen Juhannusta...)

Anonyymi kirjoitti...

Ihan vallan VIIMEINEN MOHIKAANI - elokuvan oloista musiikkia!

Anonyymi kirjoitti...

Siis mikset saa työttömyyspäivärahaa?

Johanna kirjoitti...

Päivärahaa ei saa jos on puolison kanssa samassa asunnossa asuva... :(
Toivottavasti tuo olisi kiva työpaikka, mutta varmasti saat jonkun toisen jos tuo ei miellytä.
Hienoa että nuoriso osaa ajatellakin, itse olen kyllä aikalailla menettänyt uskoni tuohon asiaan..
Hei, musiikkia meille myös! Ei piiloteta taitoja vakan alle!

Hehkuvainen kirjoitti...

No näinhän se menee, ystävät rakkaat:

puolison tulot vaikuttavat työmarkkinatukeen - sitä ei siis minulle tule. Puolison tulot eivät sen sijaan vaikuta peruspäivärahaan, joten sitä voi saada JOS (lainaus Kelan sivuilta):

"1) olet ollut palkkatyössä vähintään 34 viikkoa (noin 8 kk) työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana (= tarkastelujakso) ja
2) työaikasi on ollut vähintään 18 tuntia viikossa ja
3) kokoaikatyön palkkasi on ollut alan työehtosopimuksen mukainen, tai jos työehtosopimusta ei ole, vähintään 1071 e/kk..

Edellytyksenä on lisäksi, että vähintään yksi työssäoloehtoon luettava kalenteriviikko ajoittuu 1.1.2010 jälkeen. Muussa tapauksessa työssäoloehdon täyttymiseen vaaditaan 43 viikon työssäoloa."


Ei kuulosta hyvältä. Ei, vaikka opiskelut pidentävät tarkastelujaksoa:

"Työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa pidentävät mm. sairaus, päätoimiset opinnot ja enintään 3-vuotiaan lapsen hoitaminen."

Silti, tämä viimeinen vie toivon:

"Kerran hankittu työssäoloehto on voimassa, vaikka olisit työttömyysjaksojen välillä työssä. Jos taas olet poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, ennen kuin olet uudelleen täyttänyt työssäoloehdon."

Ennen kokopäiväistä opiskelua olin vuoden työttömänä, ja sitä ennen olin kai lähes vuoden sairaslomalla. Jotenkin todella vaikea kuvitella, että minulla tuo työssäoloehto täyttyisi. Ainahan sitä yrittää voi, mutta väittäisin ettei mitään kyllä tipu :(.

No, musiikki on sentään kivaa ja hyvää - ainakin tuo John Adams -musiikki :).

Alitsa kirjoitti...

Jee, onneksi olkoon työhaastatteluun pääsystä! Se kertoo ainakin sen, että alalla on töitä (olipa juuri tämä SE paikka tai sitten ei).

Muutama sana nuorisosta: minun uskoni heihin vahvistuu koko ajan, ovat koko lailla fiksumpaa sakkia kun itse muistan olleeni.

Sen sijaan en ihan hirmuisesti fanita Suomen jääkiekkojoukkuetta tällä hetkellä: minusta he ovat kännäämisellään antaneet huonoa esimerkkiä aina niin paheksutuille nuorille ja näin himmentäneet MM-kullan hohdetta.

Hehkuvainen kirjoitti...

Kännissä olet ääliö. :P

Ei tärpännyt tuo työ, harmi. No, kohti uusia haasteita!

Alitsa kirjoitti...

Heh, luin ylläolevan kommenttisi vähän väärin tyyliin: "Kännissä olet, ääliö!" :D Ja meinasin heti laittaa, että "Enkä oo!!!".

No en oo! :D

Hehkuvainen kirjoitti...

Armoa ei Siperiaan! Pilkutus on tärkeää!

Hanni kirjoitti...

Kuulepas, tätsy tuohon nuorisoasiaan vähän sanoo. Olen saanut jo vanhan äitinikin myöntämään tämän asian (katson olevani jonkinlainen nuorison asiantuntija, koska itsellä on 2X19v, 25v ja 28v lapset). Nykynuoriso on pääosiltaan erittäin fiksua sekä käytökseltään että ajatuksiltaan. Aina, korostan aina on ollut huonosti käyttäytyviä nuoria, joihin vedotaan, kun sanotaan, että nuoret on sellaisia ja tällaisia. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että valtaosa nuorista on jopa fiksumpia kuin vanhempansa. Tämä ihan kokemuksen vakaalla äänellä sanottuna, ja kokemuksia on kertynyt omista, omien kavereista sekä oppilaista, joita opetin. Ja kun heitä kohtelee hyvin, saa takuulla samalla mitalla takaisin. Myös sitä hyvää.

Hehkuvainen kirjoitti...

Pidän melko todennäköisenä, että jos olisin elänyt 100 vuotta sitten, olisin silloinkin ollut sitä mieltä että nuoriso on kelvotonta sakkia. Ja on erittäin todennäköistä, että silloinkin joku olisi ollut eri mieltä ja oikaissut minua :).

Ja on hyvä kuulla luotettavasta lähteestä, että olen turhaan toivoni menettänyt ^_^.

Hanni vielä kirjoitti...

Juu, olet turhaan toivosi menettänyt :D Nousen aina barrikadeille puolustamaan nuoria, vanhuksia, arkoja, ujoja, kiusattuja jnejnejne, kun vaan tilanne vähänkin sitä vaatii. Mun äiti meni kerran möläyttämään:" ihan mukavia ihmisiä, VAIKKA ovatkin nuoria..." Siitä kävimme vääntöä pitkään, mutta nyt kuulen äitini suusta lauseen: nuorissa on suurin osa ihan kunnollisia. Työni on siltä osin tehty :D

Hehkuvainen kirjoitti...

Juu, olen huomannut että ärähdät helposti :).