30.1.2011

Riita poikki ja voita väliin


Brittitutkimuksen mukaan keskivertopariskunta riitelee 312 kertaa vuodessa. En tiedä teistä, mutta minusta se on järkyttävän paljon! On outoa ja jollain tapaa häiritsevääkin ajatella, että keskivertosuhteessa riidellään useammin kuin joka toinen päivä. Ei meillä vaan. Meillä on keskivertoon hurjasti matkaa. Tutkimuksen perusteella keskivertopariskunnan keskivertokuukaudessa on vajaa 5 rauhan päivää. Kuinka sellaisessa suhteessa edes kestää/viitsii olla, jossa nälvitään toista alvariinsa?

Olisi kiva tietää mikä tutkimuksessa on laskettu riidaksi. Jos jokainen erimielisyys on riita, niin kyllähän niitä tulee. Harvoinpa kaksi ihmistä on aivan kaikesta samaa mieltä. Mutta ei erimielisyyksistä välttämättä riitaa synny, useimmista selvitään ihan rauhallisesti keskustelemalla.

Pikkuasiathan ne ärsyttävät, niin kuin tutkimuksessakin todettiin. Meillä mies käyttää tiskirättiä näin: hän pyyhkii rätillä lattialle läikkyneen kahvin ja pistää rätin huuhtelematta roikkumaan hanan päälle. Siinä on minun mielestäni jo kaksi virhettä: ensinnäkään tiskirätillä ei pestä lattiaa ja toisekseen se pitää huuhdella käytön jälkeen ettei siihen kuivu tomaattisose-, kahvi-, punaviini- ja naudansisäfileveritahroja. Tottahan minua harmittaa tällainen tiskirätin väärinkäyttö! Mutta kannattaako sen vuoksi sytyttää kolmatta maailmansotaa jonain torstai-iltana? Ei kannata.

Mies sentään käyttää rättiä, eikä jätä (ainakaan kaikkia) sotkuja pyyhkimättä. Ja sitä vartenhan meillä on useampia rättejä, että likaisen voi heittää pesuun ja ottaa puhtaan käyttöön. Ja kuka sanoo että tiskirätillä on joku ainoa oikea käyttötapa ja se on juuri se miten minä sitä käytän?

Kaikissa henkisen kasvun oppaissa ja julkaisuissa muistutetaan siitä, että pitää osata riidellä oikein. En oikein tiedä osaanko minä riidellä hyvin, kun meillä riidellään niin hirvittävän harvoin. No, ehkä se on jonkinlainen merkki siitä, että olen tehnyt jotain oikein. Jos en mitään muuta, niin ainakin olen onnistunut nappaamaan itselleni maailman pitkäpinnaisimman miehen.

12 kommenttia:

Salla kirjoitti...

Ai... Oisko meidän sit pitäny riidellä joskus...

Nyt ollaan "tavoite"luvuista PAHASTI jäljessä... Hmmm... 5 x 312...

Kulta kyllä onkin pariin otteeseen sanonut että pelkää sitä päivää kun meikäläinen suuttuu... Sen tarttee olla jotain kauhiaa...

H. kirjoitti...

Riitely on ikävää. Asiat pitää hoitaa kauniimmin. Riidat voi välttää, kun ottaa toisen ihmisen huomioon ja ennakoi. Kohtelias huomauttaminen tarvittaessa jostain asiasta riittää. Nykyisessä parisuhteessani en ole kunnollisiin riitoihin joutunut, mikä on vain mukavaa.

Hanni kirjoitti...

Jaa-a, ehkä britit riitelee sitten useammin. Tuskin suomalaisperheessä ihan tuollaisia lukuja saavutetaan, ainakaan jos tuolla tarkoitetaan oikeaa kunnon riitaa. Mutta ehkä sun keskimääräinen riitelymäärä vähän kasvaa sitten kun parisuhdevuosia tulee vähän enemmän. Kuten yksi mummo, joka oli ollut naimisissa 60 vuotta vastasi, kun häneltä kysyttiin, onko koskaan tehnyt mieli erota. Mummo sanoi, että ei ole, mutta tappaa on tehnyt mieli monet kerrat.

Sari kirjoitti...

Meillä on ollut välillä aikoja, jolloin on tullut varmaan täyteen 365 riitelypäivää vuodessa. Mutta sitten on aikoja, ettei riidellä juuri lainkaan, joten eiköhän tasoitus ole vähemmän kuin tuo keskiverto....
Välillä kyllä on pakko puhdistaa kaikki mieleen jääneet kurjuudet ja kunnon riita puhdistaa ilmaa kummasti.

Alitsa kirjoitti...

Huh, en meilläkään riidellä läheskään "riittävästi", näköjään. Se on niin tylsää semmoinen.

Hehkuvainen kirjoitti...

Salla: voi voi voi, kyllä teidän nyt täytyy vähän petrata. Jos ryhtyisit vaikka liimailemaan purkkapalloja pöydän alle...? Mää en oo koskaan nähny ukkoani vihaisena. En tiedä osaako se suuttua. Se voi olla kyllä tosi pelottava sitten jos/kun se suuttuu.

H.: no juurikin näin.

Hanni: ehkä se kuuluu verenhimoisten teenlitkijöiden kulttuuriin, se riitely. Tiedä häntä. Ja ehkäpä sitten, kun oon ollu naimisissa 60 vuotta, voin kertoa jotain uutta riitelystämme. Tai sitten en.

Hämeenlinnan naisvankilassa istui kerran (tai enpä tiiä vaikka istuis vieläkin) kerran tuomiotaan iäkäs nainen, jota sanottiin Tolu-mummoksi. Mummo oli elänyt elämäänsä kotirouvana, hoitanut lapsen ja kodin. Mies kävi töissä ja kävi kotona välillä kääntymässä. Muuten kai ois menny ihan kivasti, mutta mies oli juopohko, ja kuorsasi kovasti nukkuessaan.

Niinpä sitten yhtenä aamuna, koko yön miehensä kuorsausta kuunneltuaan, mummo otti siivoukaapista suppilon ja Tolua, ja lurautti sitä Tolua miehensä kurkkuun. Miehelle tuli noutaja ja vaimolle elinkautinen miehensä murhasta.

Minä oon kiltti. Minä vaan tökin miestä kylkeen jos se kuorsaa.

Sari: no teillä on ne hyvät ajat varmaan sitten tosi hyviä, että jaksaa riidellä välillä useinkin. Kyllähän asioista pitää puhua, ja siten "puhdistaa ilmaa", mutta voihan sitä nyt vähän aikasemmin sanoa eikä vaan kerätä kaikkea kimpuksi sisäänsä ja sitten räyhätä viikkoa putkeen...

Alitsa: on se tylsää. Vaan mikäs siinä, jos ei ole tarvetta riidellä. Siis mistä määkin muka tolle ukolle suuttuisin, kun se on aina niin lutunen <3 ja niin hyvin ottaa minut huomioon? Kysyn vaan!

justiina kirjoitti...

Tuota... Mitenkään pottuilematta olisin vain kysynyt, että kauankos Hehkuvaisen parisuhde on kestänyt ? Ja eikös sitä ihan juuri vasta muutettu saman katon alle, vai sotkenko blogeja...? Eikä tainnut vielä lapsiakaan olla kuvioissa...?

Hehkuvainen kirjoitti...

Kohta puolitoista vuotta, ja saman katon alla muutama kuukausi. Lapsia ei ole (suunnitelmissakaan). Niin että onhan meillä helppoa.

Vaan väitän että jos olisi riitelyyn taipuvainen, niin olisihan tässä ehtinyt, hyvinkin. Ihan kaikkea ei sovi pistää pelkästään sen piikkiin, että ollaan tuore pari. Yleisimmät riidanaiheet ovat niitä tosi pieniä asioita, joita mekin kohtaamme ihan päivittäin. Ja kuulema varsinkin nuoret (parit) riitelevät kovasti rahasta silloin kun tuloerot ovat suuret. Meillä on, eikä rahasta siltikään riidellä. Vessapaperirullakin on pyörinyt aina samaan suuntaan :).

Mrs.Marple kirjoitti...

Kyllä meillä riitely on lisääntynyt alun hempeilyn jälkeen :D.. Mutta pitää muistaa myös aina välillä sanoa että rakastaa, ja riidellessä pitää muistaa että rakastaa :). Ihan tuohon tavoitekeskivertolukuun ei kyllä olla päästy yhdessäoloaikana koskaan, pitäisköhän vähän lisätä?

Hehkuvainen kirjoitti...

Minusta ois kivaa ettei hempeily loppuis lainkaan. Eihän sen tarvitse loppua, eihän?

Mrs.Marple kirjoitti...

Ei se kokonaan lopu ;)

Hehkuvainen kirjoitti...

Oikein! :)