17.10.2010

Valkoisen vallankumous


Sisustuslehdissä näkyy usein asuntoja, joiden pääväri on valkoinen ja sen valkoisuuden keskelle on ripoteltu väripilkkuja. Minulla valkoinen on yleensä ollut se efektiväri. Pidän sisustuksessa vahvoistakin väreistä, kunhan ne ovat tasapainossa keskenään ja sopivasti maanläheisiä. Valkoista olen käyttänyt hyvin vähän missään kalusteissa tai tekstiileissä, ja niissäkin mieluummin luonnonvalkoista kuin kirkkaanvalkoista. Minulla ei ole valkoisia päällysvaatteita ja taannoin valkoiset alusvaatteetkin ovat pyykissä värjäytyneet hieman harmahtaviksi (en ikinä saa kasaan koneellista valkopyykkiä).

Miehen asunnossa - tulevassa kodissani - valkoinen on suuressa roolissa. Lattiat ovat valkoiset ja valkoisia kalusteita on paljon. Ei mies värejä pelkää, niitä on käytetty kyllä reippaasti. Mutta rakkaus valkoiseen näkyy - ja tarttuu.

Ompelin juuri jättityynyihin uudet päälliset valkoisesta vakosametista. En olisi koskaan aiemmin edes harkinnut sellaista, mutta nyt valkoinen väri oli itsestäänselvä ja ainoa oikea valinta. Luultavasti tuskastun viimeistään kahden viikon kuluttua, kun päälliset keräävät kaiken pölyn ja nöyhdän itseensä, mutta nyt ne näyttävät hirmu hienoilta. Pörröinen valkoinen on kaunis ja pehmeä, ei liian kirkas.

Kiiltävää valkoista haluan nähdä lähinnä kylpyhuoneessa. Siksipä lähden nyt sitä jynssäämään.

Ei kommentteja: