2.5.2009

Ihme ja kumma


Kaikkeen minun elämässäni on yleensä ihan luonnollinen ja looginen (ja tylsä) selitys. Siihenkin on selitys, että miksi YouTubesta löytyy nyt video jossa minä esiinnyn lesbona. Mutta en taida nyt kertoa sitä selitystä, sillä on paljon hauskempaa vain jättää teidät miettimään että mistä ihmeestä on kyse.

***

Olenko koskaan kertonut, että minulla on ihania ystäviä? No, minulla on. He taitavat tykätä minusta vaikka olenkin tämmöinen omituinen pervo. Olisihan se hirmu kiva jos voisi antaa toisille itsestään fiksun ja filmaattisen kuvan, mutta kun ei niin ei. Kaikki tuntevat minut levottomista jutuistani, rivosta suustani ja yksimielisen kaksimielisistä ajatuksistani, vaikka olen oikeasti jo suorastaan tylsän kiltti. Olen. Oikeasti.

Ihme: perjantain pippaloista toin miehen kotiini!

Tai oikeastaan hän toi minut, sillä tulimme hänen autollaan. Ja visiitti jäi kyllä lyhyeksi: mies oli ritarillinen ja kyyditsi kotiin minut ja hyllyn, jonka nappasin juhlapaikalta mukaani. Ihan pyytämättä hän kantoi hyllykön sisälle asti, mikä oli loistojuttu. Mutta täällä on siis käynyt mies! Ei mietitä sitä että käynti kesti kymmenen sekuntia ja mies on toisen oma.

Kumma: on se tosiaan merkillistä, miten loputtomasti riemua voi irrota kahdesta vajaatäytetystä ilmapallosta.

***

Kosketuksella on valtava ja lähes pelottava voima. Siinä on jotain pysäyttävää, kun joku koskettaa tavalla, jolla kukaan ei ole pitkään aikaan koskettanut. Tavalla, jota on kauan kaivannut. Minulta pääsi itku. Ei siinä heti, ei sylissä, mutta myöhemmin. (Älkääkä nyt viitsikö kuvitella mitään seksijuttuja, kun kyse ei -ikävä kyllä- ollut sellaisesta.)

***

Voi miten minä tykkäänkään tästä laulusta.

7 kommenttia:

Alissa kirjoitti...

Tuollainen satunnaisrivoilu taitaa olla minullekin ominaista. Lisäksi, kun minulla tuppaa kertymään ajatusseulaan kaikenlaista enemmän tai vähemmän turhaa tietoa. Niimpä sitten huomasin vappuaattona pitäväni vaivattomasti 15 min esitelmän miesten kastoroinnista :D

Tuo biisi on kyllä hyvä. Useimmiten coverit jäävät lepsulla tavalla liian alkuperäisen kaltaisiksi tai sitten vetävät sen ihan väärään suuntaan. Tässä Juicen biisi on kyllä saanut uuden upean muodon

Hehkuvainen kirjoitti...

Satunnaisrivoilu...? Ei, kyllä tämä ainakin minulla on ihan jatkuvaa ;D. Kastraatio onkin jännä juttu, olisin mielelläni kuunnellut esitelmäsi :D.

Avaruushiiri kirjoitti...

Osaan jonkin verran ranskaa, mutta ehdottomasti tärkein osaamani lause on "Je ne veux pas être castrés" - "En halua tulla kastroiduksi". Harvoinhan tuota tarvitsee, mutta jos sitä ei tarvitessa osaa, voi jäädä pahasti harmittamaan.

...I'll get me coat...

Susikairan akka kirjoitti...

Miten ihmeessä arvasit, että lukijoiden mielenkiinto herää tuosta ensimmäisestä jutusta?! =D

Hehkuvainen kirjoitti...

Avaruushiiri: tuo on kyllä hyvä osata! :D Minä osaan sanoa ranskaksi ainoastaan sen että en puhu ranskaa, mikä tekee minusta sekä kielitaidottoman että valehtelijan :D :D.

Susikairan akka: ma olla meedio ;D.

Urpoturpo kirjoitti...

Aij miten söpö kissa tuossa kuvassa.... Mistä sinä löydät näitä mukavannäköisiä kissokaskuvia? :)

Hehkuvainen kirjoitti...

Kas, olet löytänyt tänne, tervetuloa ^_^. Nimimerkkisi aiheuttaa aina laulutusta: Urpo on karhu, Turpo on karhu, tää on tavallista karhunelämää... :D

Kissit löytyvät luonnollisesti täältä. (Yleensä nuissa kuvissa on alalaidassa osoite. Tuossakin, mutta onhan se pienellä. Vaikka klikkaisi isommaksikin.)